etk.fi

Förra veckan publicerade Nordea resultatet av en enkät som banken gjort om förtroendet för pensionssystemet och det egna sparandet. Temat är intressant av flera skäl. Förtroendet hänger också ihop med hur väl människor känner till reglerna för pensionsskyddet. Det borde också på-verkas av hur det objektivt sett står till med finansieringen av pensionerna. Det är också intressant hur kunskap om pensionerna och finansieringen av dem påverkar människornas sparbeteende.

Har pensionärsfattigdomen ökat? Är finansieringen av pensionerna hållbar? Får man valuta för ar-betspensionsavgifterna? Vad skulle ett pensionstak innebära i Finland? Hur skulle indexnedskärningar påverka arbetspensionsutgifterna? På Etk.fi har det sammanställts en kortfattad temasida med fakta och konsekvensbedömningar om ämnena samt länkar till mer information. Det är riksdagsval i april 2027. Arbetspensionerna är sannolikt ett av ämnena i valdebatten, vilket redan nu tydligt märks i offentligheten.

Pension policy is often expected to solve problems that originate elsewhere in society or the economy. In his keynote address at the ETK-INPeR research seminar, Yves Stevens described this as “smuggling”. When policymakers discuss pension reform, the stated objective is not always the only objective.

Onko eläkeläisten köyhyys lisääntynyt? Onko eläkkeiden rahoitus kestävällä pohjalla? Saako työeläkemaksuille vastinetta? Mitä eläkekatto tarkoittaisi Suomessa? Miten indeksileikkaukset vaikuttaisivat työeläkemenoihin? Etk.fi-sivustolle on koottu tiivis teemasivu, josta löytyy lyhyesti faktoja ja vaikutusarvioita aiheista sekä linkkejä lisätietoon. Eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2027. Työeläkkeet ovat oletettavasti yksi vaalikeskustelujen aihe, kuten julkisuudessa on jo nyt selvästi havaittavissa.

Nordea julkisti viime viikolla eläkekyselynsä tuloksia luottamuksesta eläkejärjestelmään ja omasta varautumisesta. Aihe on kiinnostava monestakin syystä. Luottamuksessa on kysymys myös siitä, miten hyvin eläketurvan säännöt tunnetaan. Luottamukseen pitäisi vaikuttaa myös eläketurvan rahoituksen objektiivinen tila. On myös kiinnostavaa, miten eläketurvan ja sen rahoituksen tunteminen vaikuttavat ihmisten säästämiskäyttäytymiseen.

Finland behöver en gemensam riktning för informationspolitiken. Riksarkivet, Kommunförbundet, Pensionsskyddscentralen, ETLA, Välfärdsområdesbolaget HYVIL, FPA, Labore, Naturresursinstitutet LUKE, det ekonomiska forskningsinstitutet Pellervo, THL och Statistikcentralen har utarbetat ett gemensamt ställningstagande med riktlinjer för att främja en bredare och mer ansvarsfull användning av information.

Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus LUKE, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia. Julkisen hallinnon tieto on kansallinen tietopääoma.

Farmers use family leave more often and for longer periods than other self-employed persons and employees. This is evident in a register-based study that examined farmers' use of parental leave and child home care allowance in 2019–2024. Around 3.7 per cent of farmers received parental allowance in 2024. The proportion was slightly higher among employees, just over 4 per cent. Among other self-employed persons, the proportion was slightly lower.

Maatalousyrittäjät hyödyntävät sekä vanhempainvapaita että kotihoidontukea useammin ja pidempään kuin muut yrittäjät ja palkansaajat. Tämä käy ilmi rekisteritutkimuksesta, jossa tarkasteltiin perhevapaiden käyttöä vuosina 2019–2024. Vuonna 2024 vanhempainpäivärahaa sai 3,7 prosenttia maatalousyrittäjistä. Palkansaajilla osuus oli hieman suurempi, runsaat neljä prosenttia. Yrittäjillä puolestaan osuus jäi hieman maatalousyrittäjiä pienemmäksi.

Lantbruksföretagare utnyttjar både familjeledigheter och hemvårdsstöd oftare och under en längre tid än andra företagare och löntagare. Detta framgår av en registerundersökning om familjeledigheter åren 2019–2024. År 2024 betalades föräldradagpenning till 3,7 procent av lantbruksföretagarna. Bland löntagarna var andelen lite större, drygt fyra procent. Bland andra företagare blev andelen lite mindre än bland lantbruksföretagare.