wwf.fi

Vuosien 2022–2025 aikana WWF Suomen kehitysyhteistyöohjelmassa suojeltiin erityisen arvokkaita elinympäristöjä, varauduttiin sään ääri-ilmiöihin ja edistettiin luonnon huomioivaa päätöksentekoa kylätasolta kansainvälisen politiikan areenoille. Luonnonsuojelua on tehty viime vuosina muuttuneessa maailmassa. Koronapandemian jälkeen geopoliittiset kriisit, sodat sekä ilmastonmuutoksen seuraukset ovat kuormittaneet sekä ihmisiä että luontoa.

Siirry sisältöön Yhteistyötä yhden planeetan rajojen eteen WWF Suomi on kehittänyt urheilu- ja tapahtuma-alalle WWF One Planet -kestävyyskriteeristön, jota on pilotoitu ensimmäisten kumppaneiden kanssa. Konkreettinen kriteeristö tukee kestävän kehityksen tavoitteita ja auttaa vahvistamaan vastuullista toimintaa urheilu- ja tapahtuma-alalla. Kattaa ympäristövastuullisuuden, sosiaalisen vastuun sekä hyvän hallinnon teemoja. Palvelee eri kokoisia ja erilaiset tarpeet omaavia organisaatioita.

WWF:n Luontolivessä viime vuonna aloitettu mäyräkamera saa jatkoa. Nyt lähetyksessä tutkaillaan Uudellamaalla Kirkkonummella sijaitsevaa pesää, jossa majailee emo yhden poikasen kanssa. Kameran sijainnin valitsi luontokuvaaja Tuomas Heinonen, joka on tarkkaillut pesää riistakameroiden avulla. Hänen mukaansa poikanen tuli ensimmäistä kertaa esiin pesästä toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla.

EU-komission pyrkimykset heikentää EU:n ympäristölainsäädäntöä herättävät monissa vastustusta. Euroopan-laajuinen Näpit irti luonnosta- eli Hands Off Nature -vetoomus on kerännyt yli 500 000 allekirjoitusta ihmisiltä, jotka vaativat Euroopan johtajia puolustamaan ihmisiä ja luontoa suojelevaa sääntelyä ja olemaan taipumatta saastuttajien ja eturyhmien painostukseen.

Euroopan komissio aikoo arvioida lintu- ja luontodirektiivien toimivuutta vuoden 2026 aikana niin sanotulla stressitestillä osana EU:n sääntelyn sujuvoittamista ja kilpailukyvyn vahvistamista. Komission mukaan tavoitteena on selvittää, saavutetaanko direktiivien tavoitteet kustannustehokkaasti. Arvion on määrä valmistua lokakuussa. Kustannustehokkuuden tavoittelu on sinänsä perusteltua.

Yhteistiedote Metsähallituksen Luontopalvelut, WWF Suomi ja Crowdsorsa. Nuuksion kansallispuiston ja sitä ympäröivien alueiden luonnon monimuotoisuutta suojellaan tänä kesänä yhteistyössä WWF:n, Metsähallituksen, Crowdsorsan ja kansalaisten avulla. Alueella käynnistyy kesäkuun puolivälissä vieraslajitehtävä, joihin voi osallistua Crowdsorsa-mobiilisovelluksen kautta. Tehtävässä kartoitetaan lupiiniesiintymiä kansallispuistossa ja puistoon rajautuvilla ulkoilualueilla.

Panda-palkinnon avulla WWF haluaa tukea erilaisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita. Panda-palkinto myönnetään vuosittain erillisestä Anderssonin rahastosta. WWF sai tänä vuonna 20 hakemusta. Anderssonin rahaston perustaja ja Panda-palkintoraadin puheenjohtaja Heidi Andersson iloitsee hakemusten korkeasta tasosta. ”Tänä vuonna saimme paljon hakemuksia erityisesti ennallistamishankkeisiin liittyen. Olen itsekin ollut mukana padonpurussa ja Saaristomerellä talkooleirillä.

Kaakaoviljelmien tieltä kaatuu metsää alueilla, joissa luonnon monimuotoisuus vielä kukoistaa. Siksi suomalaistenkin syömässä suklaassa voi maistua metsäkato. Voit myös kuunnella jutun. Klikkaa tästä. Kun suklaapatukka päätyy suomalaisen kuluttajan ostoskoriin, se – tai ainakin osa siitä – on jo taittanut pitkän matkan. Valtaosa suklaan tärkeästä raaka-aineesta eli kaakaosta saapuu Eurooppaan Länsi-Afrikasta, erityisesti Norsunluurannikolta ja Ghanasta.

Kontiolahtelainen Juha Romppanen seuraa kotiseutunsa susia ja pelkää niiden puolesta. Poliisin ja Luonnonvarakeskuksen tiedot osoittavat, että susien laiton pyynti on elävää kulttuuria. On aurinkoinen aamu maaliskuun puolivälissä. Kevät on poikkeuksellisen aikainen, ja jo aamulla ilma on lämmin, vaikka yöllä oli pakkasta. Lumet ovat suurelta osin sulaneet, jäljellä on vain rippeitä varjopaikoissa. Kontiolahtelainen Juha Romppanen kääntää autonsa maantieltä hiljaiselle soratielle.

Kulunut talvi oli poikkeuksellisen lyhyt ja vähäluminen, mikä heikensi merkittävästi saimaannorpan pesimäolosuhteita. Aikaisen kevään vuoksi pesälaskennat jouduttiin tekemään jo maaliskuun lopussa, kun vielä 2000-luvun vaihteessa laskennat ajoittuivat tyypillisesti huhtikuun loppuun. Koska lunta oli lähinnä apukinoksissa, laskennoissa tarkistettiin pääasiassa apukinokset ja keinopesät.