Is this you? As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.
Claim your profile
Articles by Kirsti Länsman
Sámi dáládáidaga čájáhus joavddai Helssegis Sápmái – ”Dat orru eanet ruovttus go lea dáppe”, oaivvilda geahčči
Sámi dáládáidaga čájáhus Oktii áidna lea joavdán Sápmái. Dat rahppui bearjadaga Sámemusea Siiddas Anáris. Oktii Áidna – Sámi Dáidaga Áigi -čájáhusas beassá oaidnit dáládáidaga sámiid birra, muhto maiddái sámiid iežaset oainnu mielde. Mielde leat 17 dáiddára ja dáiddaduojit leat eanaš 2000-2020-loguin, muhto fárus lea maid boarrásut dáidda 1980-logus.
Gos leat Antti Hanhivaara?
20 jagi dassái jávkkai nuorra avvillas sámeguvlui. Dan lassin ahte su ohcet oapmahaččat ja boles, de maiddái maid neahta bokte True crime -fánssat. Ná čuožžu plakáhtas mii lea giddejuvvon stoalppuide Avvila márkanis. Govas teavstta vulobealde lea nuorra almmái, Antti Hanhivaara, guhte geahččá njuolga kámerai. Govva lea boaris, daningo Hanhivaara jávkkai jo 20 jagi dassái Áŋŋela guovllus feastaeahkeda maŋŋá. Dan maŋŋá son ii leat dihtton.
Inarista löytyi yhden päivän aikana kaksi uutta raakkujokea – tutkija pitää löytöä merkittävänä
Luonnonmetsät Sápmi -hanke löysi yhden päivän aikana kaksi uutta raakkujokea Paatsjoen vesistöstä. Erittäin uhanalaisia raakkuja löytyi nuorina yksilöinä. Populaatioiden kokoa ei vielä tiedetä. Löydöt viittaavat siihen, että Suomessa voi olla muitakin tuntemattomia raakkujokia. Tutkijat vaativat alueelle laajaa kartoitusta. Joet pitää löytää ennen, kuin ihminen aiheuttaa toimillaan vahinkoja. Raakut eli jokihelmisimpukat ovat erittäin uhanalaisia ja niitä on haastavaa havaita virtaavissa vesistöissä.
Bahčaveaji čázádagas gávdne ovtta beaivvis guokte ođđa johkaskálžojoga
Johkaskálžžut leat earenomáš áitatvuložat ja daid lea issoras váttis áicat. Liikká Luondduvuovddit Sápmi -prošeavtta oktavuođas nagodedje gávdnat ovtta beaivvi áigge guokte ođđa joga, gos leat johkaskálžžut. Dát lea stuorra ođas, dadjá skálžodutki Aune Veersalu. – Munnje gal áibbas stuorra ášši go dábálaččat ovtta prošeavtta áigge sáhttá gávdnat guokte muhto dál dat guokte joga gávdnojedje seamma beaivve. Dat gal lea stuorra ášši. Sii eai muital almmolašvuhtii jogaid namaid.
Saksalaisten lentokentästä tuli paikallisten leikkipaikka: nyt Inarissa tutkitaan sodan jäänteitä
Saksalaiset rakensivat Inariin Kaamasen lentokentän toisen maailmansodan loppupuolella. Paikallisilla on lentokentästä paljon muistoja. Kaamasen lentokentän arkeologiset kaivaukset alkoivat Inarissa 14. syyskuuta. Oulun ja Itä-Suomen yliopistot ovat aloittaneet arkeologiset kaivaukset Kaamasen lentokentällä Inarissa. Saksalaisten sotavangit rakensivat kentän vuonna 1944. Se oli saksalaisten pisin kiitorata Suomessa.
Gápmasa boares girdišiljus rogget ja dutket boares ráhkadusaid
Anáris Gápmasa girdišiljus leat álggahan arkeologalaš roggamiid. Roggamiid áigge dutket girdišilju boares ráhkkanusaid ja bázahusaid. Girdišiljus leamašan stuorra mearkkašupmi maiddái báikkálaččaide – doppe leat ovdamearkka dihte mánát stoahkan ja ohcan bávkkanasaid bázahusaid. Ollesolbmot ledje beanta suorganan mánáid stohkosiin. Gápmaslaš Sakari Lehtola muitala, mo sii lávejedje bombbaid bávkaladdat girdišiljus. – Kanovnnaid ja givviriid láttat ja vaikko makkár soahtebázahusat doppe ledje.
Satavuotias koulu olisi vielä korjattavissa
Koppelon koulu perustettiin vuonna 1926. Ruottukan koulurakennus valmistui pari vuotta myöhemmin, kun koppelolaiset lahjoittivat maat koulua varten. Nyt he haluaisivat koulun jälleen kyläläisten käyttöön. Koppelon vanha koulu on ollut tyhjillään ja peruskorjaamatta yli 20 vuotta. Paikalliset pelkäävät, ettei rakennus enää jaksa kauaa. Inarin Koppelon vanha koulu seisoo hylättynä. Nykyinen yksityisomistaja olisi valmis myymään sen, ja paikalliset haluavat koulun takaisin käyttöön.
Utsjokelaiselle venemestarille tulee tilauksia yhä kauempaa – viimeisin taidonnäyte päätyi Irlantiin
Nykyään jo harvinaisen perinteen taitaja, venemestari Jouni Laiti on urakoinut vauhdilla 11 metrin venettä Utsjoella. Sen määränpää on Etelä-Irlannissa, Carrick-On-Suirin kylässä. – On mukavaa, että tilauksia tulee yhä kauempaa, kun on tullut tunnetummaksi vuosien mittaan. Veneitäni on varmaan näkynyt vaikka missä, Laiti kertoo. Veneen jokainen osa tulee tehdä huolellisesti. Mestarilla ei siinä kuitenkaan kauaa mene.
Árbevirolaš Deanu fanas lea hárvenaš duodji – dál ohcejohkalaš duddjo fatnasa Irlándii
Ohcejohkalaš Elle Ásllat Niillas Jovnna, Jouni Laiti lea olles fárttain duddjon 11 mehtera fatnasa. Son oaččui diŋgojumi Mátta-Irlánddas, Carrick-On-Suir gilis Tipperary leanas. Fatnasa juohke oasi galgá fuolalaččat duddjot. Hárjánan duojár ii goittot ádján guhkká. Govva: Kirsti Länsman / Yle – Munhan gal dieđusge liikojin go fas bođii diŋgojupmi. Dat lea somá go ain duobbelis diŋgojit. Lean šaddan dovddusin jagiid áigge sihkkarit go oidnojit fatnasat vehá juohke sajis, muitala Laiti.
Poccuuvyesi tipšom pääihist čana perruu nuorâid
Talle ko áldu jáámá tâi kuáđá vyesi ohtuu, te puásuituállest láá kyehti muulsâiävtu. Aanaarlâš viälžákyevtis, Iisku Máhte Iisku Nuppu-Maaria já Iisku Máhte Iisku Elle-Matilda ađai Nuppu-Maaria já Elle-Matilda Näkkäläjärvi, lává tipšom uárbis vyesi pääihist ubâ keesi. Vyesi ferttii njomâttiđ suullân neljii peeivist tuáttuputtâláin. Näkkäläjärvi perruu enni Tiisu-Maria Näkkäläjärvi lii meid uásálistám vyesi tipšomân.
Sárá-Márjá Keskitalo mielas Suomasge sáhtášedje oahppat Australias: Doppe čalmmustahttet eamiálbmogiid girdišilju rájes gitta hotellii
Guovdu čábbámus Sámi geasi báhkkestii Sárá-Márjá Keskitalo buot gálvvuid ja biktasiid goaffariid, maid boađášii dárbbašit ovtta jahkái. Son lei vuolgimin nubbebeallái máilbmi molssastudeantan Australia máttaoassái, Tasmania sullui. Tasmania son válljii daningo son studerii Lappi universitehtas ja dat lei sutnje áidna molssaeaktu lonohallamii. – Smiehttan ahte lonohallamis dieđusge skuvllavázzin lea dehálaš, muhto dasto dat ahte oahppá doaibmat eará riikkas ja vel dovdá ahte birge, dadjá Keskitalo.
Agnar Varsi hárjehallá viehkangilvvuide luomejeakkis – dán vahkkoloahpa ordnejuvvo su miela miel viehkandáhpáhus
Dán vahkkoloahpa čoahkkanit vuot olbmot viehkat ja sihkkelasttit Gálddooaivve guvlui. Gálddooaivvi Ultra Trail -gilvvus leat iešguđet guhkkosaš mátkkit, maid sáhttá viehkat dahje duolbmat sihkkeliin. Sirpmálaš, 62-jahkásaš Agnar Øystein Varsi lea searvan daidda gilvvuide jo máŋgii. Son lea viehkan juohke jagi eará guhkkosaš mátkki - son lea viehkan jo 18 kilomehtera, golbma miilla ja 57 kilomehtera, vel sus leat 130 ja 180 kilomehtera mátkkit. – Dat leat dat guhkimusat.
Soahkeširrát leat dál valjis maiddái Sámis – eai leat olbmuide varalaččat muhto sáhttet goikadit unnit sogiid
Máŋgasat sáhttet leat luonddus jođedettiin fuomášit, ahte biktasiidda darvánit smávva ruoná divrrit. Eandalit juos sogiid siste vázzá. Dat smávva divrrit leat soahkeširrát. Soahkeširrát leat dán jagi erenomáš olu Ohcejogas. Dan leat fuomášan sihke báikkálaččat ja dutkkit. Geavu dutkanstašuvnna dutkanteknihkkár Tommi Andersson lohká soahkeširráid lassáneami sivvan leat goikkádagaid ja bahkka gesiid. – Arvi lea daidda heittot, dasgo arvi sáhttá de gahčahit daid vulos ovssiin.
Ođđa dutkanbohtosiid mielde dušše oasáš Deanu luossaveajehiin buvttehit merrii – iige váldosivalaš leat rastáboađđu
Luondduváriidguovddáš ja Norgga luonddudutkanguovddáš NINA ođđa dutkanbohtosat čájehit, ahte áibbas uhca oassi luossaveajehiin besset Deanus gitta merrii. Dutkanguovddážat leat čuvvon mannan gease sullii 200 luossaveajeha, go dat johte Ohcejohnjálmmis Ruostefielbmái. Ulbmilin lei čielggadit, mo luossaveajehat lihkosmuvvet beassat buggeluossabuođu čađa joganjálbmái ja merrii. Dutkanbohtosa mielde dušše čieža luossaveajeha measta guovttečuođis cevze Deanujoga njálbmái.
Sámedikki muitalus lasiha riikkabeivviid dieđu sámiin, jáhkkiba sámedikki ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi ja dutki Saara Alakorva
Sámediggi addá muitalusa dál vuosttas geardde riikkabeivviide. Njuolggo gulahallanoktavuohta Sámedikki ja riikkabeivviid gaskka lea mearkkašahtti ovdáneapmi sámi politihkas, árvala Lappi universitehta dutki Saara Alakorva. – Dál min iešstivrenorgána gulahallá singuin geain lea dat alimus mearridanváldi stáhtas. Dat lea dieđusge dehálaš ja das sáhttet leat maid konkrehtalaš váikkuhusat mo sámiid iešmearrideapmi ovdána boahttevuođas.
Outi Jääskö eallinbargu boazodoallooahpaheaddjin bálkkašuvvui - farga sus álgá ođđalágan eallin
Vuossárgga boazoparlameanttas ságge boazodoallooahpaheaddji Outi Jääskö raddái ánsomearkka dan barggu ovddas, man son lea bargan boazodoalu ovdii. Ja bargan son leage, moaddelogi jagi lea oahpahan nuoraide boazodoalu Sámi oahpahusguovddážis. Ánsomearkkas lea mearkkašupmi Jääsköi. – Dat ii álo leat leamaš somá. Iige álki, muhto juohke beaivve mun lean diehtán, ahte dat bargu lea hui dehálaš, dadjá Jääskö. Nuorran son vulggii studeret matematihka Oului.
Sámedikki ordnen vánheneahkedat eai beroštahttán Anára gilis ja Ohcejotnjálmmis
Sámediggi lea ordnen miessemánus vánhemiid sávaldagas vánhemiideahkediid sámegielat mánáid vánhemiidda. Olbmuid sávaldahkan leamašan oktašas ságasdallandilálašvuođat dovdduin ja ovdamearkka dihte das maid sáhttá bargat doarjun dihte máná sámegielservoša. Vánhemiideahkediid ordnejedje Ohcejogas, Anáris ja Avvilis, muhto olbmuid iežas sávaldagain fuolátkeahttá dušše Avvila deaivvadeapmái bohte olbmot. Ulbmilin lei ságastállat buotlágan dovdduin, maid vátnemat vásihit gielaealáskahttimis ja -sirdimis.
Ohcejoga dálvesesoŋŋa ii dál geasuhan turisttaid nu mo diibmá - Nuorra fitnodatdoallis lea goit jáhkku boahtteáigái
Olles Lappis turisttaid mearri lassánii juovla- ja njukčamánu gaskasaš áiggis gaskamearálaččat njeallje proseantta. Seammás Ohcejogas idjadeamit geahppánedje seamma áigodagas sullii 36 proseantta ovddit jagis, boahtá ovdan Business Finland -dieđuin. Gáregasnjárgalaš Kalastajan Majatalo Oy joraha hotealla ja restoráŋŋa Guossi. Dan okta oamasteddjiin ja restoráŋŋahoavda Poasta-Ilmára Hánssa Stefan, Stefan Rasmus maid vásihii jaskadut dálvebaji.
Bálgosiid ovttastupmi čielggadeame heivvolaš boahkuhanávdnasa bohccuide alitnjuovčča-virusdávdda vuostá
Anáris Bálgosiid ovttastumi Kutuharju boazodutkangárddis leamašan hušša go sin bargojoavku lea álgán čielggadit, mot boahkuhit bohccuid alitnjuovčča-virusdávdda (su. sinikielitauti) vuostá. Ealgaelliid buozalmasvuođaid doseantta ja bargojoavkku lahttu Sauli Laaksonen muitala, ahte virus lea leavvame maiddái davás. Dábálaččat dat gávdno Gaska-Eurohpas, muhto maŋimus jagiid dávdadáhpáhusat leamašan juo Norggas ja Ruoŧas.
Bohccuid ”energiijaliepma” šaddan bivnnuhin, go boazodoallit dikšot váibbahiid dainna
Áŋŋellaš boazodoalli Ritva Torikka čákŋala olgovistái gos bolstarat vel leat láhttis. Doppe lea ásadan váibbat nulpu. Olgovisttis orodeami lassin nulpu lea ožžon gubmo muhto maiddái ođđa áigásaš ealáskahtti. – Mii attiimet dasa dakkár boosteri, go dat ii hálidan borrat. Dakkárin mainna dálkasa addet, de njuolga dainna njálbmái buusteri. Dat vehá veahkehii, ahte dat baikigođii, muitala Torikka. Dasto leige beare čuovvut eallágo vai iigo. Sii jotke energiijajuhkosa ja gubmo addima.
Sámi dálkediehtti guovttos máhtiiga vuordit ruostibuollašiid - Sámis einnostit dálkki mánu ja mearkabeivviid mielde
Dálki váikkuha olu dasa maid mii mearridit dahkat. Dan geahččalit diehtit juo beivviid ovddalgihtii ja vilpput iešguđet dálkeprográmmain ja applikašuvnnain, gosa meteorologat einnoštusaideaset bidjet. Luobbál-Jovsset Esko, Esko Aikio sáhttá juo ođđa mánu maŋŋá diehtit, makkár dálkki doallágoahtá. Son muitala, ahte ođđajagimánus go ledje buollašat, de dan oinnii jo. – Jus dál riekta muittán, de ođđamánu riegádeapmi maŋŋá buolaštii ja doallagođii buollašiid.
Saamelaiset tv-sarjat valloittavat maailmaa - yksi sarja ylsi jopa Emmy-ehdokkuuteen
Saamelaiset tv-sarjat ovat nousseet suosituiksi Suomessa ja maailmalla. Menestystä on tullut Emmy-ehdokkuuksia myöten. Taustalla on aktiivinen tuotanto, jota tukee Saamen elokuvainstituutti. Myös lapset saavat lisää katsottavaa, kun Muumilaakson uusin kausi julkaistaan saameksi ensi kesänä. Viime aikoina Suomea ja maailmaa ovat valloittaneet saamelaiset tv-sarjat. Pää kii!, Ciao Rakas! ja Häät -sarjat ovat kiinnostaneet yleisöä aina Amerikkaa myöten. Pää kii! on ollut jopa Emmy-ehdokkaana.
Sámegielat mumeniid dubben joatkašuvvá guhkes bottu maŋŋá -sámi ruhtadeapmi gájui heajos ruhtadilis
Sámegielat mumeniid, Mumenvákki njealját baji báddemat álge jagi álggus Anára márkanis, measta jagi maŋŋelis go maid ledje álgoálggus plánen. Mumenvákki njealját baji sámegielat dubbema gájui Internašunála Sámi filbmainstituhtta ISFI, go sii mieđihedje váilon ruhtameari Mumenvákki buvttadeapmái. Sámi filbmainstituhtta bealistis boahtá fidnet buot njeallje baji sámegielat mumeniid sin streamenbálvalussii.
Kaisa Niittyvuopio máksá vearuid guovtti riikii – Ohcejoga gielddahoavda hálida buorádusa rádjegieldda ássiide
Gáregasnjárgalaš oahpaheaddji Kaisa Niittyvuopio johtá barggus meastaba beaivválaččat sullii 20 kilomehtera geažes Kárášjogas Norgga bealde. Anárjohka, man rastá son measta beaivválaččat vuodjá, lea riikkaid rádján. Dat dagaha sutnje máŋggageardášas bábirsoađi vearuid dihte. – Mun ferten olgoriikkaid vearrorávvejeaddjái riŋget. Mun lean guvttiin olbmon beassan háleštit, geat leat duođái máhttán fástidit mu gažaldagaide, muitala Niittyvuopio.
Per Jovsset Magga ja Hilja Kotavuopio leaba gealdagasas, go beassaba stáhtaministara doaluide ovddastit Eanodaga
Gaskavahku badjel 500 máná čoahkkanit Helssegii stáhtaministtar Petteri Orpo iehčanasvuođabeaidoaluide. Juohke gielddas leat bovden 2 máná ovddastit sin gieldda. Eanodagas mátkái vuolgiba Per Jovsset Magga Njunnásis ja Hilja Kotavuopio Gilbbesjávrris. Guktot leigga movtta go gulaiga, ahte justa soai beassaba Eanodaga gieldda ovddas dohko. – Áibbas somás dovddut ledje, muitala Magga dan bottus go gulai, ahte justa son lea válljejuvvon mátkái. – Duohta somá, dadjáges Kotavuopio.
Saamenkielisten neuvolapalvelujen vaihtoehdot kummastuttavat vanhempaa: satojen kilometrien neuvolamatka tai tulkkaus
Saamenkielisten lasten vanhemmat ovat nyt vaikean valinnan edessä Inarissa, Utsjoella ja Vuotsossa: viedäkö lapset tulkin kanssa suomenkieliseen neuvolaan vai ajaako satoja kilometrejä saamenkielisen hoitajan luo toiselle puolelle saamelaisaluetta? Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus huolehtia saamenkielisten palvelujen järjestämisestä. Vuoden 2024 saamebarometriin haastatellut saamelaiset kokivat saamen kielilain toteutumisen puutteelliseksi erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Čuđiid kilomehteriid rávvehatmátki vai dulkon? Dákkár molssaeavttut sámemánáid rávvehahkii leat dál Anáris
Davvisámegielat dearvvašvuođadivššára bálvalusat leat nohkan borgemánu álggu rájes Anára, Ohcejoga ja Vuohčču guovllu olbmuin. Anárlaš Eino Mihkkala Ánne-Helen, Anni-Helena Ruotsala bearraša ruovttugiellan lea davvisámegiella. Su njeallje mánás guokte nuoramusa leaba vel rávvehaga áššehasat. Dál mánát eai šat oaččo rávvehatbálvalusaid sámegielat divššáris Anáris. – Mis leamašan dilli, ahte mii leat beassan iežamet eatnigillii rávvehahkii. Dan leat dorvvastan lágas ja dat lea vuođđofálaldat.
Rymy-koiran viikkojen karkumatka Venäjälle päättyi hyvin ja se pääsi kotiin Ivaloon
Rymy-niminen jämtlanninpystykorva palasi kotiin Venäjän-reissultaan lähes seitsemän viikon jälkeen. Koiran omistaja Jarkko Mikkola oli metsästämässä, kun Rymy karkasi rajan yli. Suomessa ja rajan takana asuvien venäläisten avulla ja sosiaalisen median kautta Mikkola sai tiedon Rymyn löytymisestä. Palautus tapahtui kansainvälisen yhteistyön kautta rajaviranomaisten välillä. Lapin rajavartioston mukaan syksyisin, eli metsästysaikaan, koiria karkaa muutama Venäjälle joka vuosi.
Bivdobeana Rymy rasttildii rájá, man ii jur oktage šat rasttil - Ruošša mátki nogai goit bures, go beasai viimmat ruoktot
Ikte duorastaga lei avvillaš Jarkko Mikkolas váttis doallat gatnjaliid, go oaččui iežas buoremus ustiba ruovttoluotta. 2,5-jahkásaš jämtlánddaceakkobeallji Rymy gárgidii Ruošša beallai, muhto beasai ruovttoluotta ruoktot vahkkoviissáid maŋŋá. Ruošša rádjeeiseválddit adde beatnaga Lappi rádjegozahahkii Rájijovssehis, Suoma ja Ruošša rájá alde. Suoma rádjealbmát fas adde beatnaga ruovttoluotta Jarkko Mikkolai. Beana máhcai ruoktot buori forpmas ja sihke beana, ja oamasteaddji dovddaiga nuppiideaskka.
Mánát ja vánhemat illudit Skállovári bigálusskuvllas
Gálddoaivve bálgosis leat juo moadde vahku bigálasttán Skállováris. Badjin duoddaris gárdde luhtte lea bigálusskuvla, gos boazobearrašiid mánát čohkkájit skuvlagirjjit gieđas. Skuvlabeaivve maŋŋá mánát doapmalit girdnui boazobargguide. Mánáid mielas bigálusskuvla lea somá. Ohcejohkalaš Johan Mikkel Högman mielas son oahppá bigálusskuvllas buorebut go doppe lea unnit joavku, eaige hehttehusat leat nu olu. Njuorggánlaš 6-luohkálaš Ánne-Siviä Länsman lohká leat lihkolaš go oažžu johtit bigálusskuvllas.
Ohcejoga sámelogahaga áigot spesiállogahahkan - ovttasbargu universitehtain lea dasa vuosttas lávki
Dán vahkus eai leat Ohcejoga sámelogahaga oahppit dárbbašan luohkkálanjas čohkkát. Sii leat baicce ovttas Turku universitehta studeanttaiguin beassan oahppat áššiin geavatlaš dásis, jekkiid ja jeahkáliid hámis. Ohcejoga sámelogahaga ja Turku universitehta gaskasaš ovttasbargu lea dahkan vejolažžan dáid earenomáš oahppodiimmuid. Ohcejoga sámelogahaga oahppi Sammeli Valle muitala, ahte sii leat ovdamearkka dihte gieđahallan dálkkádatrievdama váikkuhusaid.
Mánáid ja nuoraidprográmma lávvordaga Ijahis ijas - boahtte jahkái áigot ohcat sierra ruhtadeami mánáidbeaivái
Dán jagi Ijahis idja -musihkkafestiválas ii leat sierra mánáid- ja nuoraidbeaivi bearjadaga dego dábálaččat leamaš. Festivála buvttadeaddji Oula Guttorm sálloša dili go heittot ruhtadili dihte dat ii leat dán háve vejolaš. Vel diibmá festivála ordnii sámeguovllu skuvllaid mánáide sáhtuid Anárii. Gaskamearálaččat mánáid- ja nuoraidbeaivve leamaš 300 oassálasti. Dán jagi festiválas goit lea várrejuvvon mánáide prográmma lávvardaga, muhto dohko ferte ieš ordnet sáhtu.
Anár Pride ordnejeaddji mielas Anár lea juo oalle dorvvolaš báiki arvedávgeolbmuide, muhto bargu dárbbašuvvo ain
Anára márkanis čoahkkanit lávvordaga ávvudit ráhkisvuođa go Anár Pride ordnejuvvo njealját geardde. Dán jagi temán lea dorvvolašvuohta ja dorvvolut Anár. Dáhpáhusa leat ordneme guhtta eaktodáhtolačča ja okta dain lea Kaisa-Maria Poikela. Son lea orron Anáris čieža jagi ja lohká ahte Anár lea gal juo oalle dorvvolaš báiki arvedávgeolbmuide, muhto bargu dárbbašuvvo ain. Son namuha, ahte diibmá son oinnii guokte gaskasuorpma čájeheami Anár pride áigge.
Sámis leat beassan lávggodit liegga čázis ja bajildusčázit sáhttet ain liegganit
Miehtá Suoma leat beassan maŋimus áiggiid návddašit dahje gillát geassebáhkain. Báikkuid Suomas geassebáhkat leat bistán olahusguhká. Geassebáhkat leat liggen maiddái bajildusčáziid ja dat leamašange máŋgga sajis lieggaset go gaskamearálaččat. Muhtin báikkiin leat leamaš olahusliegga bajildusčázit. Maiddái Sámis leamašan liegga čázit ja vejolaččat dat liegganit ain.
Komediijaráiddu bokte šattai ovddastit olles álbmoga - dál Suvi West čálii girjji mas luittii luovos buot vuordámušaid
Suvi Westis leamašan lossa noađđi fárustis dan rájes go beaggigođii. Máinnasteapmi doalvvui su nuorran filbmasuorggi maŋis oaivegávpotguvlui bargat Njuoska bittut -komediijaráiddu ja das eallin rahpasii filbmadahkkin. Komediijaráidu olahiige olbmuid viidát, ja sámevuohta bekkii riikkaviidosaččat. West vásihii, ahte son gárttai ovddastit olles álbmoga, buot sámenissoniid – vaikko dan gal ii livčče ieš háliidan. Dát noađđi lea čuvvon su mielde olles dan áigge, maid son lea filmmaiguin bargan.
Sámi oahpahusguovddáš lea šaddadan juo 300 ođđa davvisámegielhálli - dál dutki guorahallá dan mearkkašumi servodahkii
Sámi oahpahusguovddážis leat juo sullii 300 oahppi oahppan sámástit davvisámegillii intensiivakurssaid bokte. Skuvlejumi mearkkašumi sámeservodahkii lea dutkagoahtán Lappi universitehta nákkosgirjedutki Sari Valkonen. – Mu fáddan lea Sámi oahpahusguovddáža davvisámegiela ja -kultuvrra intensiivakurssa váikkuheapmi nappo mo dát skuvlejupmi váikkuha olbmuide ja sámi servvodahkii. Mun illudan, ahte lean beassan dutkagoahtit ná miellagiddevaš ášši.
Meahciráđđehus ballá turisttaid doddjot Njoammilguikii - váruhusain fuolakeahttá olbmot joreštit sudderávddas
Meahciráđđehus lea fas dán dálvve fuomášan, ahte turisttat joreštit Njoammilguoikka sudderávddas šalddi buohta, muitala Meahciráđđehusa virkkosmahttingeavaheami erenomášáššedovdi Kirsi Ukkonen. Mátkkálaččaid váralaš láhttenvuohki vuhtto Njoammilguoikkas juohke dálvve. Ná leamašan juo aŋkke logi jagi. – Lihkus vel ii leat geavvan mihkkige lihkohisvuođaid, muhto gal dat lea stuorra váttisvuohta. Ii dárbbaš go okta bárti šaddat ja dat váikkuha olles guovllu beaggimii, Ukkonen lohká.
Telefonoktavuođat leat buorránišgoahtán Anárjohleagis - guovllu olbmuid mielas dat lasiha dorvvolašvuođadovddu
Anárjohleahki leamašan guhká dakkár guovlu, gos telefonoktavuođat eai leat Suoma beal bures doaibman. Dat lea buktán dorvvuhisvuođa dovddu guovllu olbmuide. Dál oktavuođat leat goit buorránišgoahtán go guvlui leat huksen ođđa telefonstivlliid. – Galhan dat lea dakkár dorvvolašvuohta bukti. Eandaliige dál, go hui unnán olbmot geat vuddjet mehciiguin. Álo ii sáhte ahte gii nu lea fárus doppe sihkkarastimin.
Árbevirolaččat goikaduvvon duljiide lea garra jearalmas - daid ii goittot mearihemiid geargga spiilet, oaivvilda boazodoalli
Vuohččulaš boazodoalli Jari Pulska lea ordnemin duljiid goikat erenomáš stellegiidda. Son lea stellen duolji fielluide gitta, dáinna vugiin son čáhkada dievva duljiid olgovuorkái goikat. Dál bohccoduljiid jearahit nu olu, ahte illá gerget oba goikatge go ribadit daid jo, muitala Pulska. – Olles áigge jearahallet, muhto iihan daid mearihemiid geargga spiilet. Safarifitnodagat ja bilkenolbmot jearahit eanaš.
Telefonoktavuođat leat buorránišgoahtán Anárjohleagis - guovllu olbmuid mielas dat lasiha dorvvolašvuođadovddu
Anárjohleahki leamašan guhká dakkár guovlu, gos telefonoktavuođat eai leat Suoma beal bures doaibman. Dat lea buktán dorvvuhisvuođa dovddu guovllu olbmuide. Dál oktavuođat leat goit buorránišgoahtán go guvlui leat huksen ođđa telefonstivlliid. – Galhan dat lea dakkár dorvvolašvuohta bukti. Eandaliige dál, go hui unnán olbmot geat vuddjet mehciiguin. Álo ii sáhte ahte gii nu lea fárus doppe sihkkarastimin.
Hans Pieski oahpahalai filbmadahkkin Youtubas - dál su filmma leat oaidnán juo gitta Venezia biennálas
Ohcejohkalaš filbmadahkki Hans Pieski lea ođđa namma Sámi filbmamáilmmis. Su filmmain eanemus lea beaggán Muohtačalmmit. Dat beasai oidnosii gitta Venezias Sámepaviljongii, oassin Árran 360º-filbmaollisvuođas. Pieski ii leat vázzán mange filbmaskuvlla, baicce son lea oahpahallan ráhkadit filmmaid Youtube-rávavideoid bokte. – Mun jáhkán, ahte vuoiŋŋaškirurgiijage sáhttá trenet doppe, ahte geahččat dušše Youtuba.
Guldal jiena: Kela-siiddut ođasmuvve - juohke sámegielas lea iežas ovdasiidu
Álbmotealáhatlágádus Kela siiddut leat ođaduvvon golggotmánu álggus. Dat oidno eandaliige sámegielat siidduin, go juohke Suomas hállon sámegielas lea dál iežas ovdasiidu, gos gávdnojit earet eará vuođđodieđut ja skovit. Ođadeami ulbmilin lea buoridit áššiiddikšuma ja doarjut áššiiddikšuma neahtas, muitala Kela gulahallanáššedovdi Arja Jomppanen. – Kela siiddut fállet dál buot sámegielaid seamma giellafálus go eará gielaidge. Dat lea mu mielas okta deháleamos áššiin ođđa siidduin, dadjá Jomppanen.
Takaisin kotijokeensa istutetut raakunpoikaset selvisivät ensimmäisestä elinvuodestaan Luttojoella
Mikroskooppisen pienet jokihelmisimpukan eli raakun poikaset saavat väliaikaisen kodin muovirasian pohjalla olevien soran ja kivien keskeltä. Vuosi sitten Luttojoelle tuotiin laboratorio-olosuhteissa kasvaneita raakun poikasia. Luttojoen raakku on hyvin uhanalainen laji, ja nyt niiden poikaset ovat selvinneet ensimmäisestä elinvuodestaan kotijoessaan. – Kaikkiaan nyt näyttää hyvältä.
Skállováris ávvudedje 30-jahkásaš gárdeskuvlla - "Mii fuolahit stobus vai boahttevaš buolvvatge sáhttet vázzit skuvlla dáppe"
Ohcejoga Skállovári bigálusbáikkis ávvudedje mannan vahkuloahpas gárdeskuvlla 30 jagi doaluid. Gostege eará sajis Suomas ii bigálusbáikkis leat iežas skuvlastohpu, go Gálddoaivvi bálgosa gárdde luhtte Skállováris. Gárdeskuvla lea dahkan vejolažžan dan, ahte mánát besset vázzit skuvlla ja seammás maid oassálastit bigálastimiidda ovttas iežaset bearrašiiguin.
Áitatvuloš johkaskálžžu suovssat cevze vuosttas eallinjagis Lohttujogas Nuorta-Anáris
Máŋggaid čuđiid johkaskálžžu binnabánna suovssaid bidjet fas čievralihtis Lohttujoga bodnái Nuorta-Anáris. Suovssaid bukte maiddái diibmá Lohttujohkii, ja dat birgejedje dálvvi badjel, muitala dutkidoavttir Jouko Salonen. Vuosttas jagiid suovssaid dollet gássas, muhto boahttevuođas dat besset eret kássas jogabodnái. – Dás ovddosguvlui suovssaid stuorruma čuovvut moadde jagi. Dasto go dat leat moatte jagi geažes doaivvu mielde sturron, de daid luoitit eret kássain.
Geasseguossi Pedar Järvensivu ráhkista luossabivddu ja čatná dolgevuokkaid bivdogildosis fuolatkeahttá: "Das lea iežaslágan friddjavuohta"
Ville Ásllat Pedar, Pedar Järvensivu, lea 22 jahkásaš nuorra guhte ássá lahka Ohcejoga, Máttajávrre davágeahčen. Dáppe Ohcejogas son lea ássan olles eallenagi, earret dál go lea studeremen Turku allaskuvllas. Son lea bajásšaddan stuorra bearrašis, gos leat váhnemat ja oappážat, ja sii leat oktii buot gávccis. Ville Ásllat Pedar lea álo friddjaáigge liikon guolásteapmái dan eará hámiiguin, eanemustá stággobivddus lea loaktán áiggi unnivuođa rájes.
Geasseguossi Anne Hytönen bargá soalddáhin Tikkakoski soalddátguovllus - ruovttubáiki Guolnnás lea ain váimmu lahka
Nugo máŋgasat earátge, ozai Uhca-Ásllat Elle Anne, Anne Hytönen nuorran iežas báikki eallimasas, ovdalgo dat gávdnui. Son gearggai čađahit Sámi oahpahusguovddáža boazodoalu ámmátdutkosa, lohkat merkonoaman, čađahit duodjeoahpu ja dan lassin vel logai jahkebeale ruoššagiela intensiivva gurssa. – Mun fuomášin, ahte ii leat mu bargu. Mun in veaje čohkkát dáiguin bargguiguin menddo guhká. Čuoldit šattan čohkkát ovtta sajis, dat ii leat mu bargu. Mun ferten goittotge beassat lihkadit man nu mađe.
Ođđa vuogádaga ánssus diehtu boazobárttis olaha johtolatvahátárvvoštalli jođáneappot go ovdal - ulbmilin geahpedit bohccuid gillámuša
Boazovahágiid almmuhanvuogádat johtolatbárttiid oktavuođas lea ođasmahttojuvvon. Ođđa vuogádat lea oalle muddui seamma go ovddeš vuogádat. Dál bálgosiid johtolatvahátárvvoštallit oidnet telefonapplikašuvnna kárttás dárkilis báikki, gos boazobárti lea dáhpáhuvvan. – Diehtu galggašii dál boahtit jođáneappot johtolatvahátárvvoštallái. Ovdal dat eai leat heahteguovddážis diehtán, geasa galgá riŋget guđege sajis, muitala johtolatvahátárvvoštalli Jonna Alava Bátneduoddara bálgosis.
Mánnabearraša eadni áigu lubmet ja oastit jáffuid skáhpiide, ovdalgo dat divrot vel eanet - 30 jahkái eai leat Suomas hattit loktanan ná olu
Seammás go hattiid divrun spihčče, de davvin olbmot ásset eanaš iežaset dáluin. Biillain lea bággu vuodjit bargui ja gávpái. Busset eai jođe go buorre jus oktii jándoris. Eandaliige boaldámuša ja šleađgga divrun divrudit earáge eallima goluid. Hattiid loktaneamis ii seastašuva oktage. Miessemánus Suomas inflašuvdna lei jo 7 proseantta. Ohcejohkalaš Kaisa Tapiola-Länsmanis lea stuorra bearaš man biebmat. Son lea vuohttán hattiid divruma eandaliige boaldámušhattiin ja borramušgálvvuin.
Dál Avvila logahagas besset buot ovttas fas ávvudit ja dánsut - Britt-Inga Näkkäläjärvii lea dehálaš, ahte su bearaš beassá geahččat
Ráddjejuvvon koronajagiid maŋŋá besset Avvila logahaga studeanttat fas dánsut ja ávvudit ovttas gussiiguin. Dánssain logahaga nuppi luohká studeanttat ávvudit dan, ahte sii šaddet skuvlla boarrásamosin go maŋimuš luohká studeanttain, abiturienttain, nohká skuvla. Árbevirolaččat studeanttat dánsot sullii guovvamáno beallemuttus, muhto dál sii dánsot badjel guokte mánotbaji maŋŋelis. Vearrás korona dili dihte máŋggat skuvlla mearridedje sirdit dánsumiid giđđii.
Show More
loading
Actions
Is this you?
As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.Get in touch with Kirsti
Contact Kirsti, search articles and posts on X, monitor coverage, and track replies from one place.
Learn more about Muck Rack