Is this you? As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.
Claim your profile
Articles by Maiju Saijets
Boazu lea dehálaš Suoma borramušsihkkarvuhtii – dá golbma siva das, manin bohccot nannejit dorvvolašvuođa
Ruošša soahtedoaimmat kránnjás váikkuhit maid boazodollui ja loktejit ealáhusa mearkkašumi, go Suomas smihttet spiehkastatdiliide ráhkkaneami. Bálgosiid mielde boazodoallu lea dehálaš sihkkarvuođa lasiheaddji davvin, ja badjeolbmuin lea maid rolla rádjedorvvolašvuođas. Dán áššis bohtet ovdán golbma ášši, mo bohccot sáhttet nanosmahttit Suoma riikkadorvvolašvuođa. 1. Bohccobiergu lasiha borramušsihkkarvuođa Suomas leat birrasiid 200 000 bohcco, mii lea bálgosiid stuorimus lobálaš lohku.
Suomas lei hárvenaš dáhpáhus gaskabeaivve áigge – geahča mo Ohcejogas vásihedje beaivváža čiehkádeami mánu duohkái
Suomas vásihedje maŋŋebárgga earenoamáš dáhpáhusa go beaivváš čiehkádii mánu duohkái. Nástedieđalaš searvi Ursa mielde mánnu čiegai beaivváža 69 proseantta. Maŋŋebárgga Ohcejogas ledje čoahkkanan ovddeš skuvllaguovddáža šilljui čuovvut beaivváža oassesevnnjodeami. Ohcejoga Ursa várreságadoalli Katriina Halonen lei earenoamáš movtta, go besse iežaset čálmmiiguin čuovvut almmi dáhpáhusaid. – Leahan dát máilmmi fiinnis ja livčče imaš jus eat geavahivčče ávkin.
Vuosttas vahku Eanodaga gielddahoavdan leamaš Samuli Mikkolai hohppui - gieldda iežas girdišillju lea miellagiddevaš hástalus
Samuli Mikkola čohkká Eanodaga gielddadálus bargobeavddis guoras. Duogábealde seainnis lea govva, mas oidnojit Eanodaga viiddis duovdagat. Juo dain sáhttá oaidnit makkár gieldda son lea boahtán jođihit. Eanodaga gielda lea Suoma goalmmádin stuorimus gielda viidodaga beales, olles 8 464 njealjehaskilomehtera ja ássitgielddas leat birrasiid 1 800. – Buriin mielain lean álggahan. Dás leat leamašan hoahppu ja golbma vuosttas beaivve leat leamaš čoahkkimat čoahkkimiid maŋŋá.
Geahča njuolggosáddaga: Hávddiin roggojuvvon oaiveskálžžut gokčojuvvojit eatnamii Ohcejogas
Eatnamis roggojuvvon 68 sápmelaš máddariid oaiveskálžžut máhcahuvvojit bassi eatnamii otne vuossárgga. Yle sádde njuolggosáddaga Yle Areenas diibmu 9.50. 1800-logu ja 1900-logu doajáldagas gitta nuppi máilmmisoađi rádjái suopmelaš ja olgoriikalaš dutkit rogge sápmelaš máddariid dávttiid hávddiin nállebiologalaš dutkamušaid várás. Dál sápmelaš máddariid dávttit luitojuvvojit ruovttoluotta hávddi ráffái.
Geahča diibmu 10, go čihkkojuvvon golli doidet gilvvu – Tankaváris ordnejit golledoidima Suoma meašttirgilvvuid
Golledoidima Suoma meašttirgilvvuid ordnejeaddji, Lapin Kullankaivajain Liitto ságadoalli Marko Touru vuordá garra gilvvuid. – Dáppe leat buorre fárta dál. Golleroggit oidnojit juohke nurkki duohkin, muitala Touru, guhte lea maid Tankavaara Kultakylä fitnodatdoalli. Tankavári golledoidingilvvuin lea guhkes historjá dasgo báikkis leat doidán golli gilvvu juo 1970-logu beallemuttu rájes. Tankaváris leat maiddái máŋgii ordnen Suoma meašttirgilvvuid lassin máilmmimeašttirgilvvuid.
Guldal jiena: Sápmelaččaid muitalusat movttiidahtte su čállit girjji - “Lean giitevaš go lean beassan oahppásnuvvat olbmuide dán bokte"
Gii mun lean, makkár máddarat mus leat ja mii sidjiide lea dáhpáhuvvan? Dákkár gažaldagaide máŋggat olbmot háliidit dán áigge vástádusa ja nu maiddái gáregasnjárgalaš Nilla Pieski. Son leage čohkken olbmuid muitalusaid vuođul girjji, mii muitala sápmelaččaid soađi áiggi muittuid ja muitalusaid. Pieski dadjá, ahte son leamaš lihkolaš, go lea beassan gullat iežas olbmuin ovddeš áiggiid birra, iešguđet sogaid ja bearrašiid fearániin. – Dien bokte beasaimet oahppat dovdat iežamet soga.
Guldal jiena: Minna Näkkäläjärvi muitala, ahte eanadoarggástus bovttii su iđđes - okta dávvalge lei lihkastan
Eanodagas vuhttui otne bearjadatiđit eanadoarggástus diibmu čieža sulaid. Olbmot leat muitalan Ylei, ahte eanadoarggástusas gullui garra jietna, dan leat gullan gitta Muoná rájes. Helssega universitehta seismologalaš instituhta seismologa Tommi Vuorinen muitala, ahte sin vuosttas árvvoštallamiid mielde dan magnituda lei 2,8 ja duorggástus dáhpáhuvai sullii 20–25 kilomehtera čiekŋalasas.
Mašiinnat goivot čuovgakábela Anár-Áŋŋel geaidnogurrii - mátketelefovnnaid sihkkarvuođa buorideapmi ollá gitta Gáregasnjárgii
Anár-Áŋŋel geaidnoguoras leat goaivunmašiinnat bargan dán geasi ja goivon geaidnogurrii čuovgakábela. Čuovgakábel gessojuvvo Anáris Áŋŋela gillái ja das ovddas guvlui Anárjoh sisa gitta Gáregasnjárgga rádjai Ohcejoga gieldda beallái. Elisa mátketelefonfitnodaga Davvi-Suoma guovlohoavda Jarmo Mikkola muitala, ahte čuovgakábela huksenbarggut laktásit fitnodaga ulbmilii buoridit mátketelefonfierpmádaga sihkkarvuođa.
Suoma bealde nuorat gilvet beziid geassebargun - olgobargu gáibida buriid searaid
Suomas gilvet juohke gease máŋggaid logiid duháhiid uhcabeazážiid. Maiddái Vuohču nuorat leat gilvimin geassebargun daid. Beziid gilvin lea sidjiide stuorra dienas ja dehálaš geassebargu. – Dás oažžu leat olgun ja leahan dát somás barguge. Liikon fysalaš bargguide, muitala Neini-Mari Pehkonen. Ante Magga fas háliida iežas ruđa ja maiddái bargovásáhusa. – Somámus áššit dás leat go viimmat gássa guorrana beziin ja dieđusge bottut.
Sámi gielddat faskejedje oktiibuot čieža guovlostivrrabáikki Lappis – ohcejohkalaš evttohasat jukse guokte báikki
Guovddášbellodat lei Lappi stuorámus bellodat Lappis. Jienastanproseanta lei 47,4. Ohcejohkalaš guovlostivraovddasteaddjit Vuokko Tieva-Niittyvuopio (guovd.) ja Anni Ahlakorpi (gurut). Vuollin govas anárlaš guovlostivraovddasteaddjit Mari Palolahti (guovd.), Anu Avaskari (kok.) ja Jari Huotari (kok). Govva: Yle Maiju Saijets, Jouni Aikio, Linda Tammela Suoma vuosttaš guovlostivrrat leat dál válljejuvvon.
Olbmot háliidit fárret davás - Vuohču olmmošlohku lassánii diibmá: "Dat lea várra dat luondu"
Vuohču gilisearvvi ságadoalli Inga Äärelä lea ilus, go Soađegili davvioassi geasuha olbmuid. Govva: Maiju Saijets / Yle House of Lapland čohkken dieđuid mielde davvi guovllu gielddat ja Lappi geasuhit ássanbáikin čuovvovaš jagiid áigge. Almmolaččat juobe bealle miljovnna olbmo leat beroštuvvan davvin ássamis. Buot eanemus miehtemielalaš jurdagat davás fárremis leat nuorain, vuollel 40–jahkásaččain, studeanttain ja davvisuopmelaččain.
Avvilis boastta sáhttá gártat vuordit gitta logi rádjái eahkedis - Eanodagas ja Ohcejogas eanaš báikkiin boasta joavdá veaigin
Avvillaš Markku Ahonen oažžu beaivvi aviissa eahkes logi sulaid boastagássii. Govva: Jarmo Siivikko / Yle Avvillaš Markku Ahonen muitala, ahte son lea máŋga eahkeda vuordán beaivvi aviissaid ja eará boastta oalle maŋŋit. Son ássá golmma kilomehtera duohkin dan báikkis, gosa boasta beaivet čohkkejuvvo ovdalgo dan vulget juohkit olbmuid boastakássaide. Vaikko nie lahka ásságe gili, de máŋgii beaivvi boasta báhcá Ahosis oainnekeahttá.
Sámás muinna -raddemearka šattai bivnnuhabbon go maid nuoraidráđis jáhkkege: daid leat diŋgon čuđiid mielde miehtá Suoma
Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta lei hirpmástuvvan go nu máŋgasat ledje beroštuvvan diŋgot raddemearkka alcceseaset. Govva: Maiju Saijets / Yle Elli-Marja Hetta lea lebben beavddi ala čuđiid mielde raddemearkkaid, main lohká Sámást Muin, Sámás muinna, Kielâaáppee, Ǩiõllmätt’tõõtti, Puhu saamea minulle. – Mii leat nuoraidráđis giellavahku gudnin juohkimin dáid mearkkaid. Dát leat hui álkkes vuohki árgabeaivvis čalmmustahttit ášši ja čájehit, ahte mun human sámegiela.
Čeavetjávrri gilli dievihii meahcceviehkkiin ja orienterejeaddjiin - geahča video go gilvvohallit dollejedje 300 kilomehtera meahccetuvrii
Geahča videos go gilvvohallit dollejedje 300 kilomehtera meahccetuvrii. Video: Anneli Lappainen / Yle Kairacross-nammasaš gilvvohallamis ohcet merkejuvvon čuoggáid Váhčira ja Gálddoaivve meahcceguovlluin. Gilvu bistá oktiibuot vihtta jándora ja mielde leat birrasii 30 joavkku, main leat 2-5 oassálasti. Gilvu lea dárkkuhuvvon hárjánan vánddardeaddjiide ja valáštalliide. Vuoiti lea dat, guhte joavdá moalii Čeavetjávrri skuvlla lusa mihcamáraid maŋŋá. Soai goit dolliiga buriin mielain meahccái.
Guldal válgaságaid Vuohčus: giliolmmoš sávvá olbmot jienastit dakkára, guhte dovdá bures boazodoalu
Antti Äärelä vuordá, ahte Soađegili váldostivrii válljejuvvon olbmot muitet maiddái boazodoalu dárbbuid. Govva: Maiju Saijets / Yle Vuohču gilis olbmuid ságastahttet dábálaš beaivválaš dárbbut; makkár bálvalusat leat fállun gilis, leago gilis skuvla ja fertego bálvalusaid maŋŋái vuolgit Soađegili girkosiidii. Vuohčču lea Suoma Sámi máttimus gilli. Soađegili gielddas dat gullá goittotge gieldda davvi osiide, davvelis leat dušše Tankavárri, Burdnomohkki ja Kakslauttanen gilážat.
Anár birgii bures gieldalihtu čielggadeamis - gieldalaččat luhttet luohttámušolbmuide ja giitalit soabalaš áššiid dikšuma
Toni K. Laine mielas Anára gieldda áššiid dikšumis figget gávdnat kompromissaid. Govva: Vesa Toppari / Yle Gieldalihttu lea gieskat almmuhan čielggadeami gielddaid siskkáldas vuoiŋŋa ja gávnnahan, ahte uhca gielddain, main ruhtadoallu lea dikšojuvvon bures, olbmot leat duhtavaččat virgeolbmuide, luohttámušolbmuide ja gieldda bálvalusaide. Sierralágan riiddut gielddaid siste fas geahpedit olbmuid luohttámuša.
Suomas studeantačállimat nohket gaskavahkko - Juuso Valle lea ráhkkanan sámegiela eatnigiela iskosii boazobargguid gaskkas
Juuso Valle lea ráhkkanan studeantaiskosiidda lohkamiin sámegielat ođđasiid. Govva: Sara Wesslin / Yle Sámegiela iskkus loahpaha dán giđa studeantaiskosiid gaskavahkko. Sara Wesslin jearahallá gáregasnjárgalaš Juuso Valle, ahte mo son ráhkkana iskosiidda. Jietna: Sara Wesslin / Yle Gáregasnjárgalaš Juuso Valle beaivvit leat dán giđa gollan dainna, ahte son lea ráhkkanan studeantaiskosiidda ja johtán duoddaris boazobargguin.
Badjeolmmoš: "Ferte olbmo giehta veahkehit, go luonddus eai oaččo biepmu"
Antti Oula Juuso Ávžžášjávrris dadjá, ahte sin guovllus bodni lea veháš garran, muhto biekkat ja buollašat leat maŋimuš áiggiid sakŋadan vuođu. Govva: Anneli Lappalainen / Yle Gáijjogiid siidda badjeolmmoš Antti-Oula Juuso Ávžžášjávrris lea oaidnán birrasiid 70 dálvvi ja daid muohttagiid ja siivvuid. Dát dálvi leamaš beanta buorre, son namuha.
Boles dutká boazobargguid oktavuođas almmuhuvvon cábmima
Boles dutká navdojuvvon falleheami Ohcejogas. Govva: Kristiina Lehto / Yle Lappi boles dutká Ohcejoga gielddas boazobargguid oktavuođas almmuhuvvon cábmima. Dutkama jođiheaddji Esa Harju dadjá, ahte áššis lea dahkkon bolesii rihkusalmmuhus njukčamánu álgobeivviid. Boles dutká ášši cábmima (sg. pahoinpitely) namahusain. – Dáhpáhusas áigge báikki alde leat leamaš birrasiid vihtta almmáiolbmo. Dáhpáhusa oktavuođas ii oktage leat vearrájit lápmašuvvan, dadjá Harju.
Poliisi tutkii Utsjoella poronhoitotöiden yhteydessä tapahtunutta kahakkaa pahoinpitelynä
Poliisi tutkii ettotöissä tapahtunutta kahakkaa pahoinpitelynä. Kuva: Matias Väänänen / Yle Lapin poliisi tutkii Utsjoen kunnassa tapahtunutta kahakkaa, joka on tapahtunut poronhoitotöiden yhteydessä. Tutkinnanjohtaja Esa Harju sanoo, että asiasta on tehty rikosilmoitus poliisille maaliskuun alkupäivinä. Poliisi tutkii tapahtumaa pahoinpitelynä. – Tapahtuma-aikana paikalla on ollut puolenkymmentä mieshenkilöä. Tapahtuman yhteydessä kukaan ei ole saanut vakavia vammoja, sanoo Harju.
Boles dutká Ohcejogas boazobargguid oktavuođas almmuhuvvon cápmima
Boles dutká navdojuvvon falleheami Ohcejogas. Govva: Kristiina Lehto / Yle Lappi boles dutká Ohcejoga gielddas boazobargguid oktavuođas almmuhuvvon cápmima. Dutkama jođiheaddji Esa Harju dadjá, ahte áššis lea dahkkon bolesii rihkusalmmuhus njukčamánu álgobeivviid. Boles dutká ášši cápmima (sg. pahoinpitely) namahusain. – Dáhpáhusas áigge báikki alde leat leamaš birrasiid vihtta almmáiolbmo. Dáhpáhusa oktavuođas ii oktage leat vearrájit lápmašuvvan, dadjá Harju.
Suomas Sámi gielddat vuoruhit sierra láhkái iešguđet ahkásaččaid koronaboahkuhemiid - Ohcejogas boahkuhišgohtet badjel 70-jahkásaččaid juo dán vahkus
Ohcejoga gieldda vuosttas koronaboahkuid oaččui Markku Halonen ođđajagimánu 7. beaivve. Govva: Anneli Lappalainen / Yle Sámegielddaid koronaboahkuid addintákta lea iešguđetlágan. Ohcejoga gielda lea dieđihan, ahte dat boahkuhišgoahtá badjel 70-jahkásaččaid ja riskajoavkkuide gullevaš olbmuid juo dán vahku duorastaga, ođđajagimánu 20. beaivve. Boahkuheamit joatkašuvvet loahppavahkus ja viidásabbot boahtte vahkus. Ohcejoga boahkuhanáigedávvalis lasi diehtu gieldda neahttasiiddus.
Guldal jiena: Beanaeaiggát rávve bassaladdat ođđajagiija vai mašiinna jietna gokčá rakeahtaid jienaid
Anni Ahlakorpi beatnagiin nubbi ballá rakeahtain ja son lávege dollet meahccái ođđajagiija. Govva: Tarmo Lehtosalo Máŋggat beanaeaiggádat leat gealdagasas ođđajagiija doaluin ja rakeahtaid báhčimis. Muhtin sajis máilmmis leat beaggán juobe dakkárge ságat, ahte beana lea jápmán váibmosivvii rakeahtaid dihte. Ohcejohkalaš Anni Ahlakorpi ii maid nu iluin vuordde ođđajagiija ja rakeahtaid báhčima go sus leat guokte beatnaga. – Nuorat ii mu dieđu mielde bala rakeahtain, muhto boarrásut gal ballá dain.
Bálkkašuvvon filbmadahkki Michelle Latimer filbma lea gessojuvvon eret Sundance-festiválas - ođasdoaimmahat: eamiálbmotservodat ii dovdda su duogáža
Latimera dokumeanta Inconvenient Indian lea gessojuvvon eret beakkánis Sundance-filbmafestiválas ja riikkaviidosaš čájehemiin go sáhka Latimer eahpečielga eamiálbmotmáttuin beaggigohte. Govva: Skábmagovat Eamiálbmotfilbmadahkkin dovddusin šaddan Michelle Latimer eamiálbmotmáttuid leat bidjan gažaldatvuložin Kanadas. Gieskat almmuhii CBC News artihkkala, man mielde eamiálbmogiid ovddasteaddjit eai dovdda Latimer oktavuođaid Kitigan Zibi -servošii.
Luke dutki: Deanu luossanálli lea earenoamáš fuones dilis
Deanus leat geahppánan luosat maŋimuš jagiid, dadjá Luondduriggodatguovddáža dutki Panu Orell. Govva: Vesa Toppari / Yle Deanu čázádagas luossanálli lea earenomáš heittot ortnegis. Luondduriggodatguovddáš Luke lea rehkenasttán skádjaseasaniiguin, ahte Detnui leat mannán geasi gorgŋon sullii 15 000 luosa. – Dát lea hui unnán. Vel 2000-logu álggus Deanu čázádagas godde sullii 60 000 luosa. Mannán jagige skádjaseasanrehkenastimiin rehkenaste birrasiid 21 000 luosa, dadjá luossadutki Panu Orell.
Eahpesihkkar, ahte seaivugo oktage girdi Eanodahkii boahtte dálvvi - hoteallaeaiggát ballá sin gártat luopmudit bargiid
Eanodaga girdigietti ođđa asfálta sáhttá báhcit geavakeahttá boahtte dálvvi, go Finaviai eai leat vel boahtán dieđut boahtte dálvvi charteriin. Govva: Vesa Toppari / Yle Eanodaga girdigietti seivvodangeaidnosa ođđa ásfálta dušše šealgá čakčasiivvuid áigge. Vel dán girdigeidnosii ii leat seivon oktage girdi ja eahpesihkkar lea, ahte seivotgo dohko boahtte dálvvi mašiinnat. Koronapandemiija lea sehkken olles girdijohtolaga miehtá máilmmi.
Finavia: Ii leat sihkkar girdágo oktage girdi Eanodahkii boahtte dálvvi
Eanodaga girdigietti ođđa asfálta sáhttá báhcit geavakeahttá boahtte dálvvi, go Finaviai eai leat vel boahtán dieđut boahtte dálvvi charteriin. Govva: Vesa Toppari / Yle Eanodaga girdigietti seivvodangeaidnosa ođđa ásfálta dušše šealgá čakčasiivvuid áigge. Vel dán girdigeidnosii ii leat seivon oktage girdi ja eahpesihkkar lea, ahte seivotgo dohko boahtte dálvvi mašiinnat. Koronapandemiija lea sehkken olles girdijohtolaga miehtá máilmmi.
Guldal jiena: Sámedikki kulturdoarjagat ohcanláhkái - ruhta dárkkuhuvvon sámegielat doaimmaid ovddideapmái
Sámedikki kulturčálli Riitta Orti-Berg ávžžuha ohcat kulturdoarjaga ovdal golggotmánu loahpa. Govva: Linnea Rasmus / Yle Sámediggi almmuha ohcanláhkai doarjagiid, mat leat dárkkuhuvvon sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii. Sámedikki kulturlávdegotti čálli Riitta Orti-Berg muitala, ahte sámedikki kulturlávdegoddi ii velá dán muttus dieđe, man ollu oahpahus- ja kulturministeriija mieđiha mearreruđa kulturdoarjagiid várás.
Davviriikkalaš sámesoahpamuša dohkkeheapmi bisánan - sámedikkit háliidit divodit soahpamuša
Sámi parlamentáralašráđi njunuš Tuomas Aslak Juuso muitala, ahte leat oktiibuot njealje čuoggá maid sámedikkit háliidit rievdadit sámesoahpamušas. Govva: Tuomas Hautaniemi / Yle Davviriikalaš sámesoahpamuša dohkkeheapmi lea oalát orustan. Stáhtat ja sámedikkit eai leat ovtta oaivilis das, mo galgá meroštallat gii dohkke sápmelažžan, čállá NRK Sápmi neahttasiidduinis. Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkit leat dáhtton rievdadit oasi čilgehusas jienastuslogu birra.
Náttášduoddara bisánanbáiki nuskon go báikkis galledit nu ollu olbmot - “In livčče jáhkkán, jus in iežan čalmmiiguin oaidnán”
Náttášduoddara bisánanbáikái leat čihkkon hivssetbáhpárat geđggiid ja guosaid duohkái. Govva: Kirsti Länsman / Yle Loginar kilomehtera Vuohčus davvenuorttas lea bivnnuhis vánddardanbáiki, Bassiduottar dahje Bassi Náttášduottar, gos galledit juohke jagi duháhat olbmot. Báiki lea guovdu Soabbada luonddumeahci ja earenoamáš, go vánddardeaddjit besset moatti kilomehtera geahčái biillain ja jovdet diibmobealis duoddara ala.
Meahcásteaddjigurssaide servet ain eanet nissonolbmot ja mánát - Pia Nikula vulggii gursii vai beassá maŋŋelis bivdit borramuša beavdái
Pia Nikula bođii meahcásteaddjigursii vai beassá bivdit ealgga. Govva: Anneli Lappalainen / Yle Anárlaš Pia Nikula lea okta daid ođđa meahcásteaddjiin, geat leat dán čavčča čađahan meahcásteaddjidutkosa. Sutnje bođii miella searvat gursii, go su irgi láve meahcástit ja hohkahii searvat. – Mun háliidan sarvva meahcástit go dat lea mu mielas dehálaš. Bivdu lea dehálaš maiddái danin go das fidne borramuša beavdái ja galhan dat lea maid dakkár kulturbargu.
Sámediggi čoahkkanii dievasčoahkkimii - Yle Sápmi čuovui čoahkkima nuppi beaivvi
Sámedikki čoahkkima jođiha ságadoalli Tuomas Aslak Juuso. Arkiivagovva ortniiduvvančoahkkimis. Govva: Tuomas Hautaniemi / Yle Sámediggi čađahii vuosttas čoahkkinbeaivve duorastaga 17.9. sáttaságastallama Sámi dálkkádatpolitihka ovddideamis ja sámediggelága ođasamahttimis. Dasa lassin ollesčoahkkin dohkkehii Sámedikki 2020–2023 doaibmaprográmma ja ekonomiijaplána. Bearjadaga čoahkkinbeaivái báhce vel olu áššit, maid gieđahallat.
Sámedikki dievasčoahkkin joatkašuvvá - Yle Sápmi čuovvu
Sámedikki čoahkkima jođiha ságadoalli Tuomas Aslak Juuso. Arkiivagovva ortniiduvvančoahkkimis. Govva: Tuomas Hautaniemi / Yle Sámediggi čađahii vuosttas čoahkkinbeaivve duorastaga 17.9. sáttaságastallama Sámi dálkkádatpolitihka ovddideamis ja sámediggelága ođasamahttimis. Dasa lassin ollesčoahkkin dohkkehii Sámedikki 2020–2023 doaibmaprográmma ja ekonomiijaplána. Bearjadaga čoahkkinbeaivái báhce vel olu áššit, maid gieđahallat.
Ođđa sámegielat spealut davvi-, julev- ja máttasámegillii - spealuid sáhttá maid ieš čálihit
Máŋggaid sámegielat spealuid sáhttá maid čálihit ruovttus iežas čálániin. Govva: Maiju Saijets/Yle Sámi allaskuvlla vuollásaš Sámi lohkanguovddáš lea almmuhan ođđa davvi-, julev- ja máttasámegielat spealuid. Nuvttá spealut leat gávdnomis neahtas dahje daid sáhttá maiddái diŋgot šleađgaboasttain. – Spealuid sáhttá diŋgot nuvttá maiddái Supmii ja Ruŧŧii, dadjá Lisa Baal Sámi lohkanguovddážis. Ođđa spealuid siste leat Mu vuosttaš lotto, Riibmalotto, Goallossánit, Njelješkoarttat ja Govvagoarttat.
Sámis eai leat velá lihkosmuvvan guovžabivdduin dán čavčča - "Nu liekkas, ahte beatnagat eai nagot guorrat"
Luondduriggodatguovddáža mielde guovžabivdu lea vuolgán dán čavčča hihtásit johtui olles boazodoalloguovllus. Govva: Sari Ursin / Yle Dán čavčča Suoma beale Sámis eai leat velá lihkosmuvvan guovžabivdduin seamma bures go mannan jagi. Borgemánu loahpa rádjái eai lean bastán velá goddit ovttage guovžža Sámi gielddain Anáris, Ohcejogas, Soađegilis dahje Eanodagas. Čakčat 2019 dán muttus bivdobaji ledje juo goddán Anára ja Soađegili guovllus máŋga guovžža.
Boles sávvá geargat Báišduoddara boazosuolavuođaášši ovdadutkamiin dán jagi bealde
Báišduoddara bálggus dagai miessemánus rihkkusalmmuhusa vejolaš boazosuolavuohtaáššis Báišduoddara bálgosis. Govva: Vesa Toppari / Yle Báišduoddara boazosuolavuođaášši ovdadutkamiin sávvet geargat dán jagi bealde. Dutkama jođiheaddji, rihkuskomissára Mikko Halme Lappi bolesis dadjá, ahte ovdadutkan joatkašuvvá goit dán čavčča áigge. – Sávvamis geargat ovdal jagi molsašumi, muitala Halme dutkama ovdáneamis.
Guldal jiena: Boaresbáikki miestagat sihkastuvvojedje eret go eaktodáhtolaččat ordnejedje kulturbirrasa Ohcejogas
Ohcejoga Boaresbáikki visttit leat huksejuvvon 1800-logus. Govva: Tuomo Laiti/ Yle Boaresbáiki Ohcejohnjálmmis lea boares sápmelaš ássanbáiki ja dat lea okta Ohcejoga gieldda boarrásamos seilon ássanbáikkiin. Báikkis leat visttit, mat leat huksejuvvon 1800-logus. Dán báikkis olbmot leat goittotge ássan guhkitge áiggi go beare moaddečuođi jagi. Báikkis leat gávdnon maiddái dološbázahusat ja boares goahtesajit.
Sámis dušše Soađegilis ávvudit studeanttaid dán vahkkoloahpas - Ohcejogas doaluid gárte šluhttet
Suomas ávvudit vahkkoloahpas giđa studeanttaid. Sámisge koronadilli váikkuha doaluid ordnemii. Govva: Linda Tammela / Yle Sámi guovllu gielddaid logahagain dušše Soađegili logahagas ávvudit ihttin ođđa studeanttaid. Ohcejoga sámelogahas doaluid gárte šluhttet gieldda koronadili dihte. Eanodaga duottarlogahagas ja Avvila logahagas studeanttaid leat ávvudan juo miessemánus loahpas.
Sodankylän kunta suunnittelee lakkauttavansa kyläkouluja säästääkseen miljoona euroa - Vuotson yläkoululaisille se tarkoittaisi vajaan 200 kilometrin päivittäistä koulumatkaa | Yle Uutiset | yle.fi
Kouluverkkoa supistamalla Sodankylän kunta suunnittelee säästävänsä noin 1,1 miljoonaa euroa. Sodankylän kunnan sivistysjohtajan sijaisena toimiva Ritva Ollila kertoo, että tehdyissä selvityksissä on todettu työntekijän määrän vähentämisen olevan yksi säästömahdollisuus.Kirsti Länsman/Yle Sodankylän pohjoispuolella, Vuotson saamelaiskylässä on ollut kyläkoulu yli 70 vuotta.
BO: Ruošša eamiálbmogat bivdet Tesla boikoteret Nornickela nuoskkidandáhpáhusaid dihte
Oljovahágat Norilsk lahkosis geassemánus 2020. Govva: Kirl Kuhmar / Tass / AOP Neahttaaviisa Barents Observer čállá, ahte eamiálbmogiid, sorjasmeahttun áššedovdiid ja aktivisttaid joavku lea fuolas arktalaš luonddu nuoskkideamis Ruoššas. Dat lea okta sivva manne joavku bivdáge reivvestis Tesla válgooamasteaddjái Elon Muskii, ahte fitnodat boikoterešii Nornickela.
Vuohču badjedási plánejit heaittihit seasttuid dihtii - vánhen lea fuolas: "Beroštago dán gillái šat fárret oktage, go mis ii leat oba badjedássige?"
Jussi Kuusela ballá, ahte badjedási heaittihanplánat váikkuhit dasa, ahte beroštitgo olbmot šat ássat guovllus go bálvalusat geahppánit. Govva: Kirsti Länsman/Yle Suoma máttimus Sámi gilis, Vuohčus leamaš giliskuvla badjel 70 jagi. Maŋimuš 30 jagi Vuohču mánát leat maid sáhttán vázzit olles skuvlabálgáset ruovttugilisteaset, dasgo Vuohčus leamaš oahpahus buot luohkkádásiide ovdaskuvllas gitta 9. luohká rádjái.
Dittit ja luosjuolggit leat dihtton unnán Deanus maid dán gease - báikki olbmuid mielas Deanu galggašii dikšut eambbo
Áles Ovllá Arvi, Arvi Hagelin muitala, ahte Deanus lei unnán smávva guolli dán geasi. Govva: Kirsti Länsman / Yle Deanu luossabivdu lea jorggihan loahpa guvlui. Moatti mánu guhkkosaš bivdobadji nohká dán vahkus. Guollebivdái geassi lei geaffi, nanne Áles Ovllá Arvi, Arvi Hagelin Ákšogeađgesavvonis. – Leamašan eanas stuorra guolit, smávva guolit nugo dittit ja luosjuolggit fas eai leamašan nu ollu go ovdal, dadjá Hagelin.
Siidda šiljus gávnojedje olbmo dávttit - "Olbmo dávttit gávdnojit hui hárve dákkár oktavuođain"
Eija Ojanlatva roggamin goivvohagas dávttiid. Govva: Saamelaismuseo Siida Sámemusea ja Davvi-Lappi luondduguovddáš Siidda viiddidanbargguid oktavuođas leat gávdnan olbmo dávttiid. Olbmo dávttit bohte oidnosii mannan vahkus, go rogganmašiidna lei goaivumin liggenbohccerokkahaga. Sámemusea siidda arkeologa Eija Ojanlatva identifiserii dávttiid olbmo dáktin ja rogganbargguid gaskkaldahtte dalán.
Sámedikki nuoraidčállin Elli-Marja Hetta
Elli-marja Hetta lea dikšon nuoraidčálli virgesadjásašvuođa 1,5 jagi. Govva: Xia Torikka / Yle Sámedikki stivra mearridii namahusas čoahkkimisttis geassemánu 11. beaivve. Vuohččulaš Elli-Marja Hetta lea skuvlejumi beales pedagogihka magisttar, ja son lea dikšon nuoraidčálli virgesadjásašvuođa 1,5 jagi. Árabuš Elli-Marja Hetta lea doaibman oahpaheaddjin Vuohču skuvllas ja son lea maiddái leamašan Sámedikki nuoraidráđi lahttu. Nuoraidčálli lea nuoraidráđis áššegieđahallin ja čállin.
Ruoŧa geaidnu rahpasii fas
Vel gaskavahku Ruoŧa geaidnu lei gitta dulvvi geažil. Govva: Jari Rantapelkonen Ruoŧa geaidnu Gárasavvonis lea fas rabas. Áššis dieđihii johtolatguovddáš duorastaga iđđes. – Geaidnu rahpasii juo iđđes čieža áiggi, go dalle válde eret eastagiid ja olbmot besse bargui. Geaidnu lea dál áibbas goikkis, muitala gárasavvonlaš Piia Juuso. Durdnos-Muonájohka dulvvai maŋŋebárgga eahkes nu sakka, ahte Ruoŧa geainnu gárte giddet buot johtolagas. Ruoŧa geainnu dulvan geainnu ala hehttii earet eará bargojohtolaga.
Sibirijás oljovahágat viidot easttadandoaimmain fuolakeahttá
Govva: Yuri Kadobnov / AFP Oljobummat eai leat bissehan stuorra oljovahágiid viiduma Sibirijás, muitalit Krasnojarsk guovllu báikkálaš eiseválddit. Vahku dassái golggai liggenrusttegis dieselolju lundui badjelaš 20 000 tonna. Olju golggai sihke eatnamii ja Ambarnaja-etnui. Ođasgáldut muitaledje mannán bearjadaga, ahte dieselolju ivdnii Ambarnaja-eanu ruoksadin.
Walt Disney Animation Studios oahpahalliprográmma šluhttejuvvon koronapandemiija dihte
Walt Disney Animation Studios ozai álgojagis sápmelaš hárjehálli dahjege oahpahalli dán geassái. Govva: AFP Sámiráđis dieđihit, ahte Walt Disney Animation Studios oahpahalliprográmma lea šluhttejuvvon koronapandemiija geažil. – Jáhkkimis šaddá ođđa ohcanáigodat boahtte jáhkkái jus dilli šadda buoret, árvala Sámiráđi kulturossodaga jođiheaddji Christina Haetta Ylei. Walt Disney Animation Studios ozai álgojagis sápmelaš hárjehálli dahjege oahpahalli geassái 2020.
Tamperelaš speallofitnodat ohcá sámegielat jietnaneavttáriid konsol- ja dihtorspellui - speallu vuođđuduvvá sámi mytologiijai
Spealu váldopersovdna lea Áilu nammasaš gánda. Govva: Red Stage Entertainment & Miksapix Interactive Speallofitnodat Red Stage Entertainment ohcá dál jietnaneavttáriid SKÁBMA - Polar Night -nammasaš spellui. Spealus nuorra sámegánda Áilu vuolgá guhkes mátkái ohcat Sarvá, mas lea fápmu máhcahit čuovgga ja seavdnjada dássedeattu. – Ohcat spellui logi sierra ahkásaš davvisámegielat jietnaneavttára.
Geahča video: Avvila skuvllalaččat vulge vel čuoigantuvrii miessemánu loahpas
Geahča dán videos, go skuvlalaččat vulge vel čuoigat Anára Laanilas. Video: Maiju Saijets Miessemánu nubbin maŋimuš vahkus lávejit skuvllain hárve ordnet čuoigantuvrraid. Dán giđa čuoigansiivvut leat goittotge joatkašuvvan gitta dáidda beivviide, go davvin lea ainge máŋgga sajis máŋgalogi sentte muohta. Ovdamearkka dihte Soađegili Vuohčus lei bearjadaga iđđes sullii 70 sentte muohta. Eanodaga Neakkelis fas 50 sentte ja Ohcejogasge váile 40 sentte.
Norgga mearkadovdit veahkehit Suoma bolesiid boazosuolavuođaášši dutkamis Báišduoddaris - mearkadovdit fitnan Suomas bolesiid veahkkin beannot vahku dassái | Yle Uutiset | yle.fi
Govva: Timo Nykyri / Yle Moadde vahku dassá boles dieđihii, ahte Suoma bealde Báišduoddara bálgosis leat dutkamin boazosuolavuođa ja mearkarievdadeami. Lappi boles dieđihii dalle, ahte sii dutket ášši roava suolavuohtan. Yle, NRK ja Ávvira dieđuid mielde bohccuid bealljemearkkaid livčče rievdadan sihke Suoma ja Norgga boazoeaiggádiid bohccuin. Mediaid dieđuid mielde gažaldagas sáhttet leat máŋgalogi bohcco. NRK Sámi dieđuid mielde ášši dutkamis leat geavahan maid Norgga beale mearkadovdiid veahki.
Show More
loading
Actions
Is this you?
As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.Get in touch with Maiju
Contact Maiju, search articles and posts on X, monitor coverage, and track replies from one place.
Learn more about Muck Rack