Is this you? As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.
Claim your profile
Articles by Mikkal Morottaja
Sämmilâš šoŋŋâdâhtiätu puátá škoovlâi anon – materiaal avžut tutkâđ jieijâs piirâs
Sämmilâš šoŋŋâdâhrääđi almostit tuorâstuv máttááttâsmateriaal šoŋŋâdâhnubástusâst. Materiaal ovdâstit tutkâmuštiäđu já sämmilij ärbivuáválâš tiäđu. Tot lii uáivildum vuáđuškoovlâ pajetääsi luokkaid, ađai čiččâdist oovcád luokan. Tom puáhtá kuittâg ávhástâllâđ meid eres máttááttâsâst ubâ Suomâst. Aanaar škoovlâ máttáátteijee Maijukka Pyykkö muštâl, et uđđâ materiaal šoŋŋâdâhnubástusâst puávtáččij leđe ävkkin máttááttâsâst. Pyykkö ooinij materiaalist uccâ uássáá já rammui tom.
Tääl láá vuot uđđâ sämispeelah – ärbivuáválâš Sáhkku-lyevdispeelâst rahtui digitaallâš versio
Kyevti pirrâmpeeivi äigi rähtiđ teema miäldásâš tiätturspellâ. Tot lii Siida Game Jam -tábáhtume ulme. Sämimuseo Siijdâst Anarist tollui vuosmuu tove nuuvt kočodum spellâjamitábáhtus. Kulmâpiäivásâš tilálâšvuođâst rahtij speelâid, moi vuáđun lâi sämikulttuur. Tilálâšvuotân poođij oovce uásálisted pääihi ool Anarân já 13 káidusuásálisted pirrâ maailm Discord-káidusohjelm peht, ovdâmerkkân Aotearoast já Kiinast. Ohtâ rahtum speelâin lâi digitaallâš versio ärbivuáválâš sämmilâš Sáhkku-lyevdispeelâst.
Metsähallitus alkaa myydä tontteja Inarissa – paliskunta syyttää neuvotteluvelvollisuuden laiminlyönnistä
Metsähallitus aikoo myydä tai vuokrata 15 loma-asuntotonttia Konesjärven rannasta Inarissa. Alue kuuluu Muddusjärven paliskuntaan. Paliskunta on vastustanut hanketta alusta alkaen. Poronhoitajat pelkäävät tonttien tuhoavan heidän elinkeinonsa ja syyttävät Metsähallitusta lakisääteisen neuvotteluvelvollisuuden laiminlyönnistä. Metsähallituksen suunnitelmissa on peruskorjata järven etelärantaan vievä Rovajärven tie ja sähköistää tontit vuoden 2027 aikana.
Meccihaldâttâh áigu vyebdiđ toontijd Konišjäävrist – Mudusjäävri paalgâs vuástálist tuuváášhaavâ
Meccihaldâttâh áigu vyebdiđ tâi laiguuttiđ 15 luámurakânâstoonti Konišjäävri riddoost Anarist. Kuávlu kulá Mudusjäävri palgâsân. Paalgâs lii vuástálistám tonttihaavâ aalgâ rääjist. Puásuituálleeh paleh, et toontih tuššâdeh sii iäláttâs já sujâtteh Meccihaldâttuv ráđádâllâm kenigâsvuođâ kuáridmist. Meccihaldâttuv ulmen lii tivvoođ jäävri maadâriddoost jottee Ruávinjaargâ luodâ já keessiđ šleeđgâid toontijd ive 2027 ääigi. Toontij vyebdim álgá tolemustáá čohčuv 2027.
Sámis imaštahttán mierká bođii Sibirijás – olbmot muitalan oaivebakčasiin ja hilašteaddji čalmmiin
Sámi áibmokvalitehta hedjonii vahkuloahpas. Dálkediehtaga lágádusas muitalit, ahte Sibirijás bullet vuovddit ja biekkat buktet daid suovaid gitta Skandináviai. Dat heajuda áibmokvalitehta olles riikkas, muitala áššedovdi Katriina Kyllönen. Fuolas ii goittot dárbbaš leat, rávve son. – Lappis lea muđuige buorre áibmu, de dakkár oanehis áigge vuovdebuollima suovva ii leat váralaš. Suova mielde ii leat miige badjelmearálaš. Sámis máŋgasat imaštalle vahkuloahpas go áimmus lea ártetlágan mierká.
Ylä-Lapissa ihmetyttänyt sumu peräisin Siperian metsäpalosta – ulkoilijat kertoneet silmien kirvelystä ja päänsärystä
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi arvostelee viranomaisten tiedottamista asiasta. Sumu Inarin yllä herätti huolta viikonlopun aikana. Siperian metsäpalon savu heikensi ilmanlaatua Ylä-Lapissa viikonloppuna. Ihmiset kertoivat päänsärystä ja hengitysvaikeuksista. Ilmatieteen laitoksen mukaan tilanne ei ole vaarallinen. Virallista varoituskynnystä ei ylitetty. Ilman odotetaan puhdistuvan tiistaina.
Uđđâ-Seelandist taaiđâhistorjá tiijmijn Anarân tyejiuápuid – Okko Kausalainen muštâl elimistis
– Ah, vijmâg lam pääihist maasâd! Návt Okko Kausalainen, Avveel Maati Maati Teertu Joret Maria Okko, 23, smietâškuođij ko maacâi kuuđâ ive maŋa Uđđâ-Seelandist Suomân. Uđđâ-Seelandân sun varrij perruinis 2016, eidu ko sun lâi 13-ahasâš já rávásmánahe lâi álgám. Lâi oomâs varriđ aaibâs uđđâ sajan já kyeđđiđ ustevijd kiäid lâi tubdâm ubâ elimis. Enâmist ij kuássin šoddâm sunjin päikkináál. – Vaarâ tast ij šoddâm munjin päikkináál, ko tobbeen ij lamaš tälvi ollágin.
Inarin ”Harald Hirmuinen”, 92, meloo luonnon puolesta
Ikävuodet ovat jo painaneet inarilaisen Harald Helanderin, 92, kumaraan, mutta taisteluista hän ei ole vielä luopunut. Lauantaina Helander meloi parikymmenen kilometrin matkan ja kutsui mukaan muitakin, jotta edes joku kuulisi hänen huutonsa Inarijärven puolesta. – Inarijärveä on alettu pitää rahanlähteenä, joten päätin vielä vanhana miehenä taistella järven puolesta. Luonnonsuojelija Harald Helander, 92, meloi lauantaina Inarijärvellä vastustaakseen järven rakentamissuunnitelmia.
Harald Helander, 92: ”Ááigum ain taistâliđ Aanaarjäävri peeleest”
Aanaarlâš Helander taistâl ain luándu peeleest. Sun miälui suullân 20 kilomeetter määđhi Aanaarjäävri peeleest. Harald Helander lii ubâ elimis ääigi taistâlâm luándu peeleest, pargoh iä lah vala nuuhâm. Lávurduv sun miälui muáddilov kilomeetter määđhi Aanaarjäävri alne. Helander povdij meiddei iärásijd vyelgiđ suin miälluđ, vâi ubâ kiinii kulâččij suu čuárvus Aanaarjäävri peeleest. – Aanaarjävri lii tääl uhkedum, toho halijdeh huksiđ ennuv kámppáid já veikkâ magarijd luksushotellijd.
Etta lumoutui Utsjoesta: ”Löysin mun tyypit”
Rap-artisti Etta esiintyi Utsjoen lumo -festivaalilla ensimmäistä kertaa omilla juurillaan. Hänen isoisoäitinsä oli Utsjoelta. Keikka oli Etalle emotionaalinen. Paikalliset ottivat hänet lämpimästi vastaan. Matkan myötä syntyi idea biisistä, jossa käytetään isoisän serkun saamenkielistä laulua. Etta on Suomen menestynein naisräppäri. Keväällä hän osallistui UMK:hon ja kertoi juuristaan. Rap-artisti Etta, Emmilotta Kanth lumosi yleisön Utsjoen lumo -festivaalin lavalla juhannuslauantaina.
Sajosis juhloh 150-ihásii Aanaar – čuávu tuáluid tääbbin
Sämikulttuurkuávdáš Sajosist juhleh 25. kesimáánu tijme 17.00 150-ihásii Aanaar kieldâ. Ohjelmist lii maaŋgâlágán sistuálu. Juuhlijn lii muusik- já čaittâlemoovdânpyehtimeh. Tuáluid puáhtá čuávvuđ káidusin Yle Areenast. Juuhlijn lii falâldâh čolmijd já njalmijd. Govva: Anneli Lappalainen / Yle Juhletilálâšvuođâst almostiteh meid uđđâ historjákirje Aanaar historjást.
Etta váibmu dievai Ohcejogas: ”Gávdnen iežan olbmuid”
Suoma bivnnuhamos nissonráppár Etta, Emmalotta Kanth šearrái mihcamarlávvardaga Ohcejohka šearrá -festivála lávddi alde. Dát konsearta ii lean sutnje dego buot earát. Son lei dál vuosttas háve iežas máttuid guovllus. Mielde son lei váldán eatnis ja vieljaidis. – Dát lea olles mu bearrašii stuorra ášši ahte bovdejuvvojin deike din doaluide, dajai Kanth lávddi alde ja njuorrasii. Kanth máttaráhkku Jumbál-Káre, Kaarin Högman lei Ohcejogas eret.
”Hirvi tulee päälle, perkele!”
Inarilainen kalastaja joutui odottamattomaan läheltä piti -tilanteeseen. Kuva: Mikkal Morottaja / Yle Hirvi ajatti Mikko Vallea metsässä useita minuutteja. • Naarashirvi hyökkäsi kalastaja Mikko Vallen kimppuun Inarissa kesäkuussa. Valle pelastui pakenemalla metsään. Luonnonvarakeskuksen tutkija Juho Matala sanoo tilanteen olevan erittäin harvinainen. Valle uskoo hirven suojelleen vasaansa.
”Sorvâ puátá oolâ pergâlâh!”
Kuálásteijee Mikko Valle eidu te patârij, ko niŋálâs sorvâ volliittij suu oolâ Juvduu Jormokuoškâst. – Sorvâ puátá oolâ! Sorvâ puátá oolâ pergâlâh! Valle čuárvui puhelimân iäččásis patârem kooskâst. Valle lâi vuálgám iho šlivgođ stáágu kuoškân, ko suu eeči aalgij škorijdiđ kuálástemtuuváást. Sun kuálástij kuoškâ vyelni, ko kuulâi stuučâ suulân muádlov meetter keččin. Juuvâ rasta kaalij sorvâ. Smiettim, et tääl šadda fijnâ kove.
Näin tehdään pettua, mäntymetsien herkkua
Männyn kaarnan alla piilee herkku, joka oli tärkeä ravinnonlähde pula-aikoina. Kuva: Mikkâl Morottaja / Yle Vaikka ajatus puun syömisestä saattaa kuulostaa oudolta, on pettu herättänyt innostusta myös nykypolvessa. Inarissa opeteltiin petun keräämistä. Vaikka pettu ei ole enää välttämättömyys modernissa ruokataloudessa, sen valmistamisen ja käytön opettaminen uusille sukupolville on tärkeää kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta.
Návt ráhtoo kuolmâs, pecimeeci hersku
Veikkâ kuolmâs ij lah innig velttidmettum tááláá puurrâmpeevdist, te tom mälistem já valmâštem máttááttem uđđâ puolvâid lii tehálâš kulttuurärbivyevi siäiluttem keežild. Kuolmâsist lâi mainâšittees rooli jo historjálávt. Tot lâi tehálâš uásist anarâš- já nuorttâsämmilij ravâdâs tovle, kuás puohâin amnâsijn lâi vááijuvvuotâ. Toimâtteijee Mikkâl Morottaja tuuđhâi, maht peesist uážžu kuolmâs puurrâmnáál. Tain ärbivuáválijn piergâsijn uážžu pecikubolijn kuolmâs luovâsin.
Uđđâ sänikirje máttát celkkiđ saanijd olmânáál - ”Lâi tuše älkkeb huksiđ já rähtiđ uđđâ piergâs”, iátä proojeektjođetteijee
Anarâškielâ seervi já ummeesämikielâ seervi Álgguogåhtie stuorrâ nettipiergâsproojeekt lii ovdánâm ton muudon, et valmâš piergâsist oovdânpuohtui jo smakkâpittá. Nettipiergâs lii digitaallâš sänikirje, mon nommâ lii Samionary. Samionary iäru Troomsa ollâopâttuv Nettidigisäänih-sänikiirján lii, et mieldi láá saanij kukkodâhmeerhah. Toh láá ravvuuh, maht sääni kalga celkkiđ olmânáál.
Ivalojoen taimenkantaa selvitetään ensimmäistä kertaa – taimenia voi olla 500, 1 000 tai 5 000, arvioi tutkija
Historiallinen laskenta nousevista taimenista tehdään kaikuluotaimella ja vedenalaisilla kameroilla. Tieto auttaa kalastuksen säätelyn kehittämisessä. Tutkija Panu Orell ja asiantuntija Mikko Kytökorpi asentavat laskentalaitteita Ivalojokeen. Luonnonvarakeskus laskee kaikuluotaimen avulla ensimmäistä kertaa Ivalojokeen nousevien taimenien määrää. Laskennalla selvitetään taimenkannan todellinen koko, jota ei aiemmin ole tiedetty.
Orell: ”Kuávžureh sättih leđe 500, 1 000 tâi 5 000” - Avveeljuuvâ kuávžurnääli selvâtteh tääl vuosmuu tove
Luánduriggodâhkuávdáš Luke lii álgám rekinistiđ Avveeljuuvâ kuárŋoo kuávžurij mere škajâluođânáin. Vuosmuu keerdi puáhtá árvuštâllâđ, mon ennuv kuávžureh tuođâi kuárŋuh Aanaarjäävrist Avveeljuuhân. – Kuávžurij meeri puáhtá leđe 500, 1 000 tâi joba 5 000. Ohtâgin ij tieđe vissásávt ovdil rekinistem puátusijd, iätá totkee Panu Orell Lukest. Rekinistmist čiälgá meid kuárŋum kuávžurnääli jotteemäigi já stuárudâh.
Sámepopjoavku Jiellas leat vuordimis ođđa bihtát
Legendáralaš sámepopjoavku Jiella jaskkodii jagis 2007. Dál lea joavkku šuokŋadahkki Poasta-Ilmára Niilo, Niilo Rasmus goittot movttáskan fas ráhkadit ođđa šuoŋaid ja Jiellas leat ođđa bihtát vuordimis. Ohcejoga Daruden gohčoduvvon Niilo Rasmus jáhkii, ahte son ii boađe šat goassige musihkain bargat. Rasmus lea bargan musihkkaoahpaheaddjin skuvllas ja dat doalvvui sus fámuid ráhkadit musihka friddjaáiggis. – Mus nogai dego seaidnái iežan musihka ráhkadeapmi, mun álfárot heiten.
Eennâm kielâ -čáitáldâh kiäsuttij 25 000 kyessid - sämikielâlâš sistuálust poođij macâttâs
Maailm stuárráámus tááláá sämitaaiđâ já tyeji čáitáldâh Eennâm kielâ kiäsuttij Oulu taaiđâmuseon paijeel 25 000 kuállejeijed. Čáitálduvvâst lijjii mieldi 120 taaiđâtyeijid, já taid láá tuáijám 76 taidârid. Museo uážui ennuv macâttâs tast, ko iänááš taaiđâtuojij noomâin lijjii tuše sämikielân. – Ulmuid sáttá härdiđ čáitáldâhân puáđidijn, ko toh arvâlâdeh, et čáitáldâh lii tiätu kielân.
Siijdân lekkâs vijđes sämmilâš spellâčáitáldâh - love ive pargo puáđus
Sämimuseo Siijdâst lekkâs čáitáldâh, mii čáittá sämmilij digitaallâš spellâkulttuur ovdánem majemuu love ive ääigi. Diginatiiveh? Sämmiliih speelah tääl! - čáitáldâh čuákkee oohtân paijeel 40 spellâd, moi tuáváást láá lamaš paijeel čyeti ovdedeijed 20 enâmist. Čáitálduvvâst láá uáinimnáál meid puáris sämmiliih lyevdispeelah. Govva: Vilma Tyrväinen / Yle Čáitáldâh oovdânpuáhtá sämmilii spellâovdánem ubâlâšvuođâ lyevdispeelâin almugijkoskâsávt miänástum digitaallâš speeláid.
Sämmiliih taidâreh já kirječälleeh noreh palhâšuumijd - Holmberg: ”Eellip ääigi, mon ep lah ovdil uáinám”
Sämmiliih taidâreh já kirječälleeh láá majemui ivij ääigi uážžum uáli stuorrâ miänástume. Maaŋgah merhâšittee palhâšumeh já tubdâstâsah láá juohhum sämmilijd tahheid. Taaidâr-kirječällee Niillas Holmberg uáiná lasanâm huámášume positiivlâš ovdánmin, ko tot addel sämmiláid máhđulâšvuođâ muštâliđ alnestis jieijâs sanijguin. – Mii ohtâ stuárráámus vädisvuođáin lii lamaš tot, et válduaalmugijn lii puástulágán kááduh já ibárdâs mii pirrâ.
Oovtâviärdásâšvuotâváldálâš haalijd sämmilijd meridiđ jieijâs aašijn – ”ij maiden sämmilijn sämmilijttáá”
Oovtâviärdásâšvuotâváldálâš lii adelâm ovdâskoodán muštâlus oovtâviärdásâšvuođâ olášuumeest. Muštâlusâst láá uásih, moh kyeskih eromâšávt meid sämmilijd. Oovtâviärdásâšvuotâváldálii avžuuttâsâin lii nelji uási, moh kyeskih eromâšávt sämmilij oovtâviärdásâšvuođâ oovdedmân já vuoigâdvuođâi olášumán. Riehtiministeriö kalga čuávvuđ uđâsmittum sämitiggelaavâ olášuttem eromâšávt valjâluvâttâlmân merkkim já ráđádâllâmkenigâsvuođâ olášume uásild.
Veli-Pekka Lehtola kirje kištottâl Ive tieđâkirje -palhâšuumeest
Emeritusprofessor Veli-Pekka Lehtola kirje Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään kištottâl Ive tieđâkirje -palhâšuumeest. Palhâšume lii ohtâ Suomâ tehálumosijn já tom stuárudâh lii 25 000 eurod. Lehtola lii ilolâš iävtukkâsvuođâst. Eromâsávt kyehti ääši lieggejeh sämmilâš tieđâkirječällee vááimu. – Ko uážžu macâttâs táválâš ulmuin, sämmilijn já syemmilijn. Nube tááhust taggaar tieđâlâš ohtâvuođâst ko aneh áárvust.
Taa láá Kiasma sämičáitálduv taidâreh - Petra Laiti: ”Kalga leđe tehálâš sämmiláid, mut perustittiđ meid iärásijd”
Taan kiđđuv Helsig tááláštaiđuu museost Kiasmast lekkâs vijđes sämitaaiđâ čáitáldâh, mon nommâ lii Oovdiš áinooh, suomâkielân Entiset ainoat. Čáitáldâh lii tohhum ovtâspargoost Sämimuseo Siidain já tom lii kuratistám eromâšäššitobdee Petra Laiti. Oovdiš áinooh -čáitáldâh lii vuosmuš sämmilâš stuorrâčáitáldâh Helsigist já toos lii väljejum taaiđâ paijeel 20 taidârist. Suomâ pel Säämist mieldi láá ovdâmerkkân Outi Pieski, Lada Suomenrinne, Marja Helander já Niillas Holmberg.
Ainoa laatuaan Suomessa: saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö saa jatkorahoituksen
Suomen hallitus esittää lisätalousarviossaan 300 000 euroa saamelaiselle psykososiaaliselle yksikölle (Uvjj – Uvjâ – Uvja). Määräraha turvaisi yksikön toiminnan vuoden 2026 loppuun asti. Saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö on ainoa laatuaan Suomessa. Se tarjoaa matalan kynnyksen mielenterveys- ja tukipalveluja kolmella saamen kielellä sekä suomeksi. Se perustettiin saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn tueksi.
Uvjâ finniimin jotkâruttâdem - tooimâ pisovâš ruttâdem kalga ain vyerdiđ
Moonnâm ive loopâst uáiviminister Petteri Orpo kiijtij ohtâduv pargo já tiäduttij, et puátteevuođâ ruttâdem lii tehálâš. Uvjâ hahâjođetteijee Heidi Eriksen muštâl, et ruttâdem oovdân lii porgum ennuv. Govva: Kirsti Länsman / Yle Suomâ staatâ iävtut lasebudjetist 300 000 eurod sämmilâš psykososiaallâš ohtâdâhân Uvjân ihán 2026. Meriruttâ tuurvâst ohtâduv tooimâ taan ive loopân. – Lam kal lamaš optimistlâš ubâ ääigi, et taat toimâ juátkoo.
Ursula Länsman sai erikoisen ystävän - riekko tykkää moottorisahatöistä ja seuraa ihmisiä
Angelilaisella Ursula Länsmanilla on epätavallinen lintuystävä. Riekkokukko Raukku valitsi ihmisen kaveriksi. ”Sillä on niin paljon juttuja, että sen täytyy päästä niitä kertomaan”, sanoo Ursula Länsman. Moottorisaha jyrähtää käyntiin, mutta vain parin metrin päähän laskeutuu riekko. Se ei säikähdä koneen voimakasta pärinää, vaan alkaa rohkeasti kommentoida tilannetta raakkuen. Inarin Angelissa asuva Ursula Länsman sai viime syyskuussa erikoisen ystävän.
Ursula Länsman uážui eromâš uste - Raukku-riävská lijkkoo moottorsááháhommáid já čuávu ulmuid
Aŋŋellâš Ursula Länsmanist lii epitáválâš loddeustev. Riävskáores Raukku valjij ulmuu skipárin – ”Tast láá nuuvt ennuv saavah, et tot kalga peessâđ tain savâstâllâđ”. Pasejäävrist Aŋŋelist ässee Ursula Länsman ađai Uvdel Jovnna Ursula uážui moonnâm čoovčâ eromâš ustev. Raukku-nommâsâš lojes riävská almostuvá pääihi oolâ ain ko šiljoost kulloo larmâ. – Mij koččâp suu pargohovdân, mut tääl lep hutkám sunjin noomâ Raukku. Jieh-uv kuulâ maht savâstâl, muštâl Länsman siämmást ko riävská rááváád paaldâst.
Auri Ahola uđđâ taaiđâtyeji puáhtá eellim áávu já haalarij liegâsvuođâ Skammâkuuvijd
Skammâkoveh-filmâfestivaalij ääigi piäsá uáiniđ uđđâ taaiđâtyeje, mon nommâ lii Áávu. Áávu lii čaaitâlm, mii kiäsá oohtân juáigus, taansâ já sirkustaaiđâ. Áávu oovdânpuohtuu Anarist sämimuseo Siida olgomuseost, kuus taan-uv ive lii huksejum muotâteatter. Keččeeh kalgeh-uv kárvudâttâđ šooŋân heivejeijee pihtâsijd já ovdâmerkkân kiälkkáhaalareh láá lamaš uápis uáinu muotâteatterist uđđâivemáánu puolâšist. Meiddei Áávu oovdânpyehteeh láá kárvudâttâm haalarijd.
Ná olbmot ávvudit ođđajagi - ”Dávjá ođđajagi maŋŋá ozan jávrri alde rakeahtaid”, muitala anárlaš nuorra
Anárlaš Ruut Tervaniemi láve ávvudit ođđajagi ráfálaččat. Su bearrašis eai leat goassige báhčán rakeahtaid, muhto son gal geahčada ja guldala rakeahtaid bávkima, go lea sávdnumin áhkus bealde jávregáttis. – Min bearrašis leat álo jurddašan, ahte rakeahtaid báhčin lea ruđa duhlideapmi. Dat ii leat lunduide buorre. Dávjá ođđajagi maŋŋá lean fitnan jávrri alde vázzimen ja ohcamin rakeahttabázahusaid, amas dat báhcit čáhcái go jiekŋa suddá. Ruut Tervaniemi ođđajagilohpádusat eai leat doallan.
Kielâ iäláskittem já nuorâ kesikyessi láá kiäsuttâm enâmustáá anarâškielâlijn uđđâsijn. Meid sämmilâš mytologia já ulmui argâpeivi perustit. Taan áášán lii čuákkejum vittâ Yle Säämi enâmustáá luhhum anarâškielâg uđâsartikkâl. Yle Säämi lii ärbivuáválávt čuávvum kiäh láá Säämi máttááttâskuávdáá uđđâ anarâškielâ já kulttuur uáppeid. Čohčuv almostum uuđâs tast lâi ive 2025 enâmustáá kiäsuttâm anarâškielâlâš artikkâl.
Utsjokelainen matkailuyrittäjä luopui huskyajeluiden tarjoamisesta - haluaa keskittyä aitoon saamelaiskulttuuriin
Aurora Holidays on päättänyt lopettaa koiravaljakkoajeluiden tarjoamisen matkailijoille Utsjoella. Yrityksen toimitusjohtaja Tiina Länsman kertoo, että päätöksen taustalla on sekä käytännön syitä että syvempiä arvovalintoja. – Huskyajelut ovat olleet ohjelmavalikoimassamme alusta asti, koska muutkin tarjosivat niitä ja ne kiinnostivat matkailijoita. Niitä pidettiin Lapin pakollisena kokemuksena. Nyt kuitenkin luottokumppanimme muutti pois alueelta, mikä toimi kimmokkeena päätökselle, Länsman kertoo.
Ucjuvlâš mađhâšemirâtteijee luovâi huskyvyejimii falâmist - haalijd vuáijuđ algâalgâlâš sämikulttuurân
Aurora Holidays lii meridâm lopâttiđ huskyvyejimij faallâm mađhâšeijeid Ucjuuvâst. Irâttâs toimâjođetteijee Tiina Länsman muštâl, et miärádâs tyehin lii sehe keevâtliih suujah já čieŋâluboh árvukoččâmušah. – Huskyvyejimeh láá lamaš mii ohjelmvaljimijn aalgâ rääjist, ko puohah iäráseh-uv láá faallâm taid. Taid koijâdii ennuv já taid onnii Laapi págulâš vuáttámuššân. Tääl mii ovtâspargokyeimi, kii vyejimijd faalâi, varrij meddâl kuávlust, te tot nuurdâi liähtu miärádâsân, Länsman muštâl.
Uáppeeservi Gieku teevdij 20 ihheed - professor: ”uáppeeseervijn lii stuorrâ vaiguttâs oles siärvádâhân”
Oholoopâ ääigi lâi suijâ ávudiđ já ilodiđ, ko Oulu ollâopâttuv sämikielâi já -kulttuur uáppeeservi Gieku rs lii toimâm 20 ihheed. Servi piäránkiäččá já parga jesânijdis oovdân Oulu ollâopâttuvâst. Gieku-seervi saavâjođetteijee Senja Aikio mielâst seervi pargo lii tehálâš. – Kal mun jieš tuubdâm, et tot lii uáli merhâšittee pargo maid mij lep tääbbin porgâm já lep juksâm hirmâd ennuv säminuorâid, já vissásávt puáhtám mottoomlágán kulluuvâšvuođâ tobdo tääbbin Oulust sämiuáppeid.
Saamelaiskäräjät huolissaan parlamentaarisesta työryhmästä, jonka tehtävä on arvioida ehdotuksia sovinnolle
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti valmistuu joulukuussa, mutta valtioneuvosto on jo nimennyt työryhmän arvioimaan sen suositusten toimeenpanoa. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso sanoo, että saamelaiskäräjillä on suuret odotukset komission loppuraportille ja sen vaikutuksille Suomessa. Saamelaisten totuus- ja sovintokomission 4.
Moskun kostoretki ja Petsamon vakoilujuttu nousevat esiin uudessa kolttasaamelaisia koskevassa selvityksessä
Hieman Suomen itsenäisyyden jälkeen, vuonna 1919, savukoskelainen Aleksi ”Mosku” Hihnavaara ja Lapin rajavartioston kenraalimajuri Kurt Martti Wallenius johtivat suomalaisjoukkoja Inarin Raja-Joosepin kautta itärajan taakse kostoretkelle kolttasaamelaisia poronomistajia vastaan. Poronomistajia syytettiin tuolloin porovarkauksista. Tämä historiallinen tapaus nousee esiin saamelaisten totuus- ja sovintokomission teetättämässä erillisselvityksessä.
Aanaarliih käibideh nanosub rooli mađhâšem oovdedmân - Sajosist savâstâllii uđâsmittee maađhâšmist
Spirit of Inari -mađhâšemseminaar uárnejui tääl jo čiččâd keerdi. Seminaar teeman lâi uđâsmittee mađhâšem . Anarist páiháliih tuhhiitteh mađhâšem viehâ pyereest, mut páihálij uásálistem miärádâsâid kolgâččij pyerediđ. Taat poođij oovdân Spirit of Inari -mađhâšemseminaarist, mast Miikka Raulo Flowhousest oovdânpuovtij Aanaar ässeekoijâdâllâm puátusijd. – Čielgâsávt mij lep vala mađhâšem raajij siste.
Sämikielâi okko meerhâš máttáátteijen máhđulâšvuođâ ávudiđ kielâ já jyehiđ tiäđu iärrásáid
Sämikielâi okko lii álgám onne vuossaargâ. Kielâoho ulmen lii pyerediđ sämikielâi sajattuv já máátu sämikielâin já kulttuurijn. Suomâ pel Säämist ovdâmerkkân sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ uárnee puohháid ávus sämikielâtiijmijd. – Fáddán lii taan ive argâpeivi, te anarâškielâ tijmeest mij máttááttâllâp škovlâlij argâpeeivi já mii argâpeeivist tábáhtuvá, muštâl haavâ anarâškielâ máttáátteijee Laura Ylinampa.
Vuosmuu tove almaah láá eenâb ko nisoneh máttááttâlmin anarâškielâ - SMK uđđâ uáppeeh láá čokkânâm kuálástiđ
Säämi máttááttâskuávdáá uđđâ anarâškielâ já kulttuur uáppeeh láá čokkânâm Aanaar Kuáskimnjaargân kuálástemkuursân. Viermijd suápudijn čohčâpiegâ pááruin sij uáppih anarâškielâ lasseen meid merhâšittee uási kulttuurist, kuálástem. Iänááš uási uáppein láá anarâšah, kiäh halijdeh väldiđ suuvâs kielâ maassâd. Taan ive vuosmuu keerdi almaah láá eenâb ko nisoneh. – Amahân tääl láá meid almaah movtáskâm iäláskittiđ kielâ, juurdâš anarâškielâ já kulttuur kuursâ máttáátteijee Iiris Kangas.
Anarist savâstâllii, tast ko nuorah iä liihâd tuárvi ennuv - Mikko ”Peltsi” Peltola: Vaanhimeh kalgeh čäittiđ ovdâmeerhâ
Laapi nuorâipargeeh lijjii čokkânâm Anarân nuuvt kočodum KLÄPPI 2025 -peivijd moonnâm ohhoost. Peivij ulmen lâi pyehtiđ uáinusân nuorâipargo já savâstâllâđ nuorâipargo äigikyevdilis aašijn. Taan ive válduteeman lâi lihâdem já tot, maht uážžuđ nuorâid lihâdiđ eenâb. Tilálâšvuođâ uáivisárnon lâi tv-persovn Mikko ”Peltsi” Peltola. Suu mielâst tot, et nuorah iä liihâd tuárvi ennuv, lii väldikodálâš čuolmâ. Meid rävisulmuuh kalgeh keččâđ jieijâs spejâlist taan ääšist, sun juátká.
Säminuorâi tyejiteivâdmáid puáhtá servâđ veikkâ ij lijkkuuččii tuoijuđ - vuosmuš teivâdem lâi Oulust
Suomâ säminuorah -servi ađai SSN lii orniiškuáttám nuoráid tyejiteivâdmijd taan čoovčâ. Vuosmuš teivâdem lâi Oulust moonnâm oho lávurduv. Oululâš 20-ihásâš Lars-Sámmol Valkeapää ooinij sosiaalmediast SSN almostittem. – Mun keččim, et ij taarbâš tiettiđ, et maid haalijd tuoijuđ. Valkeapää ij lamaš ovdil tuoijum, te halijdij uápásmuđ maggaar tábáhtume lii koččâmušâst. Puátusin sun tuoijui kyehti kietâčiiŋâ.
Čyeti anarâškielân jurgâlum párnáikirjed lii pááccám jurâdiđ puáris kielâpiervâlân - Tääl taid áiguh almostittiđ virgálávt
Suulân čyeti anarâškielân jurgâlum párnáikirjed lii pááccám jurâdiđ puáris Kielâpiervâl táálun, ko anarâškielâliih peivikiäčuh Piervâl já Piäju varrijn kieskâd uđđâ soojijd. Aanaar kieldâ arâšoddâdemohtâduv hovdâ Krista Leivo muštâl, et kieldâ vuáhádâh lii, et maiden puáris tävirijd ij koolgâ pyehtiđ uđđâ soojijd. – Anarâškielâ kirjeh láá puáris kirjeh já láá kevttum hirmâd ennuv.
Psykiatrâ: Säminuorâin láá jieijâslágán jiešvuođah mielâtiervâsvuođâst ko verdid válduaalmug nuorâid
Maaŋgâin tutkâmušâin lii čielgâm, et nuorâi atâštâs lii majemui iivij ääigi lamaš uáli táválâš. Vorâs škovlâtiervâsvuođâkoijâdâllâm vuáđuld nuorâi tiervâsvuođâ tile lii pyereeb ko ovdil, mut ovdâmerkkân 8.-9.-luokkalijn nieidâin jyehi kuálmád tobdá atâštâs. Algâaalmugnuorâin láá lasseen jieijâslágáneh jiešvuođah, moh sättih lasettiđ mielâtiervâsvuođâ čuolmâid, muštâl Tampere ollâopâttuv sosiaalpsykiatria professor já psykiatrâ Sami Pirkola.
Sämmilij mielâtiervâsvuođâ čuolmah láá vijđásuboh ko válduaalmugist - Uvjâ lii ornim konferens fáádá pirrâ
Sämmilij mielâtiervâsvuotâ kieđâvuššoo vijđáht kyevtpiäivásâš konfereensist Anarist 18.-19. čohčâmáánu. Konferens uárnee sämmilij psykososiaallâš ohtâdâh Uvjâ. Uvjâ hahâhovdâ Heidi Eriksen arvâl, et mielâ tiervâsvuotâ lii puáttám eenâb uáinusân já ulmuuh aneh tom eenâb áárvust. Eriksen muštâl, et lii kuittâg tehálâš et mielâtiervâsvuođâst savâsteleh.
Kyehti sierâ sämikielâ skaaijâv siämmáá šiljoost - äiđi lii kooskâst amas párnái kielâ muttuđ suomân
Anarâškielâ já orjâlâškielâ párnáikäärdih láá varrim uđđâ soojijd Anarist. Tääl sehe anarâškielâliih kielâpiervâleh Piervâl já Piäju, mut meid orjâlâškielâlâš peivikiäčču Urbi láá siämmáá rakânâsâst. Nelji-ihásâš Vassi Tervaniemi mielâst pyeremus äšši uđđâ kielâpiervâlist, Piäjust, lii čierâstâllâmluákká siste. Vassi enni Henna Tervaniemi muštâl, et párnái mielâst lii meid hävski, ko Urbi párnááh láá naaburin. Sun tuáivu, et párnááh pyehtih kuittâg sámástiđ nubijdis.
Aanaar asâttuvvâst Jeerast lii valjeest falâldâh uáppei rijjâááigán - ”Tääbbin lii hirmâd šiev ohtsâšvuoiŋâ”
Säämi máttááttâskuávdáš (SMK) lii čokkim puoh toimâidis Aanaar markkânân. Majemužžân puásuituálu- sehe luándu já piirâs -suorgij uápuh sirduu Tuáivunjaargâst Anarân. Tondiet lii lase tárbu meid uáppei aassâmviistijd. SMK uáppeeasâttâhân ađai Jeeran ceggânij asâttâhtáálu Jeera 2 ive 2013 já taan čoovčâ lekkui meid uđđâ Jeera 3. Tai mield ässeemeeri pajanij 77:n. Nube ive Jeerast ässee Justus Paadar, 17, rámmoo, mon ennuv Jeerast láá máhđulâšvuođah puđâldiđ škovlâpeeivij maŋa.
Pessi Koskinen kačča almeest 200 kilomeetter tijmeliävttoin: ”Njuškim sáttá älkkest moonnâđ aaibâs hiloi haloi”
Aanaarlâš Pessi Koskinen, 22, uáivi ij keesâš ollâgâsâst. Sun lii álgám njuškiistâllâđ kirdemmašinist siäivumpurjâsáin. Koskinen oovtâst skipárijnis láin sierâdâm jurduin, et kolgâččij-uv motomin njuškiđ siäivumpurjâsáin. Skippáár piejâi-uv tijmá tiäđu, et tääl sun lii almottâttâm jieijâs siäivumpurjâsnjuškimkuursân. – Na tääl ij äävti muidego, et mun koolgâm meiddei. Maavsij 500 eurod já toos kullui käävci njuškim. Tast tot aalgij.
Show More
loading
Actions
Is this you?
As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.Get in touch with Mikkal
Contact Mikkal, search articles and posts on X, monitor coverage, and track replies from one place.
Learn more about Muck Rack