Is this you? As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.
Claim your profile
Articles by Piibe Aikio
Sámi dáládáidaga čájáhus joavddai Helssegis Sápmái – ”Dat orru eanet ruovttus go lea dáppe”, oaivvilda geahčči
Sámi dáládáidaga čájáhus Oktii áidna lea joavdán Sápmái. Dat rahppui bearjadaga Sámemusea Siiddas Anáris. Oktii Áidna – Sámi Dáidaga Áigi -čájáhusas beassá oaidnit dáládáidaga sámiid birra, muhto maiddái sámiid iežaset oainnu mielde. Mielde leat 17 dáiddára ja dáiddaduojit leat eanaš 2000-2020-loguin, muhto fárus lea maid boarrásut dáidda 1980-logus.
Árktalaš guovlu beroštahttá máilmmi politihkas ain eanet – Lappi universitehta magisttarprográmma vuođđuduvvá eamiálbmotoidnui
Ollislaš beroštumi lassáneapmi árktalaš guovllu hárrái maiddái lasiha studeanttaid meari árktalaš máilmmepolitihka magisttarprográmmas. Laura Junka-Aikio kurssa oassin lei galledeapmi Anáris ja sámekultuvrii oahpásmuvvan. Govva: Kirsti Länsman / Yle Árktalaš guovlu beroštahttá máilmmi politihkas ain eanet. Dat dihtto maiddái Lappi universitehta árktalaš máilmmepolitihka magisttarprográmmas, mii geasuha studeanttaid birra máilmmi.
Lappi gearretriekti dubmii Báišduoddara boazosuoládemiin áššáskuhtton albmáid evttolaš fáŋgavuhtii
Lappi gearretriekti lea otne addán čovdosa Báišduoddara viiddis boazosuoládeapmái. Golmma báikkálaš boazodoalli sivahedje badjel 50 bohcco suoládeamis nubbi boazodoallis. Buot albmát ožžo duomu suoládeamis ja sivahusaid roavva vearisteamis hilgo. Albmát ožžo iešguđet guhkkosaš ráŋggáštusaid: 20 beaivve, 30 beaivve ja 70 beaivve evttolaš fáŋgavuođa. Duopmu ii leat vel ožžon lága fámu ja das lea 30 beaivvi váidináigi. Golmma albmá sivahedje roavva suoládeamis ja roavva vearisteamis.
NASTA-hárjehus lágiduvvui vuosttas geardde ná davvin – nissonat hárjehalle Avvilis meahcis ceavzima
Avvilis lágiduvvui vahkuloahpas PikkuNASTA Tokka hárjehus. Dát lea vuosttas geardi go nissoniidda oaivvilduvvon gearggusvuođahárjehus NASTA lágiduvvui ná davvin. Dán háve PikkuNASTA hárjehus lei maiddái vuosttas geardde ovttasbarggus rádjegozáhusain. Hárjehussii gulle máŋga kurssa. Vahkuloahpa áigge beasai hárjehállat girdigádjuma, meahcis ceavzima dáidduid, oahpásmuvvat soalddátruovttudoibmii ja oahppat, maid oaivvilda leat nissonin eananbealušteaddji.
Sámedikki rápmaevttohus sisttisdoallá máŋga ođđa resursadárbbu: doaimmaid ollašuhttimii dárbbašit masá 13 miljovnna euro
Sámediggi dárbbaša veháš vádjit 13 miljovnna euro jahkásaččat doaimmaidis ollašuhttimii. Dat boahtá ovdan rápmaevttohusas jagiide 2028–2031, man Sámediggi dohkkehii čoahkkimisttis duorastaga. Dán jagi Sámediggi lea ožžon stáhtas badjelaš 9,3 miljovnna euro. Rápmaevttohusas Sámedikki bivdá stáhtas ruđa iežas doaimmaid ollašuhttimii. Evttohusa vuođđun leat dálá válgabaji doaibmaprográmma, nuppástuvvan sámediggeláhka ja sáttaságastallan.
Sámi bálgosat -searvvi ođđa ságadoallin Anne-Maria Magga – son háliida buoridit boazodoalu riektesajádaga
Sámi bálgosat -searvi válljii ođđa ságadoalli badjelmearálaš jahkečoahkkimis mii dollojuvvui vuossárgga čakčamánu 21.beaivve. Ođđa ságadoallin álgá Anne-Maria Magga. Magga lea dutkan boazodoalu ja čállán nákkosgirjji sámi boazodoalu siidavuogádagas. Ságadoallin son sávvá beassat ávkkástallat iežas dutkamušaid geavatlaččat. Dán áigge son bargá dutkin Lappi universitehtas ja dutká eandalit Sámi boazodoalu. Sámi bálgosat -searvi lea vuođđuduvvon jagis 2018.
Saksalaisten lentokentästä tuli paikallisten leikkipaikka: nyt Inarissa tutkitaan sodan jäänteitä
Saksalaiset rakensivat Inariin Kaamasen lentokentän toisen maailmansodan loppupuolella. Paikallisilla on lentokentästä paljon muistoja. Kaamasen lentokentän arkeologiset kaivaukset alkoivat Inarissa 14. syyskuuta. Oulun ja Itä-Suomen yliopistot ovat aloittaneet arkeologiset kaivaukset Kaamasen lentokentällä Inarissa. Saksalaisten sotavangit rakensivat kentän vuonna 1944. Se oli saksalaisten pisin kiitorata Suomessa.
Gápmasa boares girdišiljus rogget ja dutket boares ráhkadusaid
Anáris Gápmasa girdišiljus leat álggahan arkeologalaš roggamiid. Roggamiid áigge dutket girdišilju boares ráhkkanusaid ja bázahusaid. Girdišiljus leamašan stuorra mearkkašupmi maiddái báikkálaččaide – doppe leat ovdamearkka dihte mánát stoahkan ja ohcan bávkkanasaid bázahusaid. Ollesolbmot ledje beanta suorganan mánáid stohkosiin. Gápmaslaš Sakari Lehtola muitala, mo sii lávejedje bombbaid bávkaladdat girdišiljus. – Kanovnnaid ja givviriid láttat ja vaikko makkár soahtebázahusat doppe ledje.
EU-riikkaid njunnožat ságastalle arktalaš guovllu dorvvolašvuođas Roavvenjárggas – eamiálbmogiin lea dehálaš rolla
European Arctic Summit -čoahkkimii Roavvenjárgii čoahkkanedje badjel logi EU-riikka ságastallat árktalaš guovllu strategalaš mearkkašumis dorvvolašvuhtii álgovahkus. Čoahkkima lei bovden čoahkkái Suoma stáhtaministtar Petteri Orpo. EU-riikkaid njunnošat gávnnahedje čoahkkimis, ahte Ruošša dagaha áitá bissovaččat dorvvolašvuođa árktalaš guovllus. Oktasaš cealkámušas lohket, ahte Eurohpá uniovnna sajádaga galgáge buoridit árktalaš guovllus.
YK:n rotusyrjintäkomitea kehottaa Suomea parantamaan saamelaisten oikeuksia ja mainitsee myös metsäsaamelaiset
Yhdistyneiden kansakuntien rotusyrjinnän vastainen komitea CERD antoi elokuun lopussa suosituksia siitä, kuinka Suomen tulisi ottaa vähemmistöjen ihmisoikeudet paremmin huomioon. Mukana oli useita saamelaisia koskevia suosituksia. Rotusyrjinnän vastainen komitea näkee positiivisena edistymisenä saamelaiskäräjälain uudistamisen ja totuus- ja sovintokomission loppuraportin valmistumisen.
ON komitea namuha vuovdesápmelaččaid rivttiid – áššedovdi: ”Stáhta ii leat beassamen errui vuovdesápmelaččaid gáibádusain”
Ovttastuvvan našuvnnaid nállevealaheami vuostásaš komitea ávžžuha ođđasamos raporttastis Suoma sihkkarastit ođđa sámediggelága duohtandahkama nu, ahte sápmelaččaid iešmearrideapmi ollašuvvá. Seammás dat maiddái ávžžuha sihkkarastit buot sápmelašjoavkkuid ovttaveardásašvuođa ja váldit vuhtii nu gohčoduvvon vuovdesápmelaččaid rivttiid seammaárvosaččat sápmelašjoavkkuiguin. Vuovdesápmelaččaid eai leat Suomas virggálaččat dovddastan sápmelašjoavkun.
ON nállevealaheami vuostásaš komitea attii máŋggaid ávžžuhusaid Supmii sámiid vuoigatvuođaid buorideapmái
Ovttastuvvon Našuvnnaid nállevealaheami vuostásaš komitea CERD attii mannan vahkus Supmii ávžžuhusaid, mo váldit sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid buorebut vuhtii. Stáhtas leat dál oahpásmuvvamin ávžžuhusaid sisdollui, muitalit Suoma olgoministeriijas. Olgoministeriija lassin ávžžuhusat gusket maid earret eará oahpahus- ja kulturministeriija, eanan- ja meahccedoalloministeriija ja stáhtaráđikansliija.
Utsjokelaiselle venemestarille tulee tilauksia yhä kauempaa – viimeisin taidonnäyte päätyi Irlantiin
Nykyään jo harvinaisen perinteen taitaja, venemestari Jouni Laiti on urakoinut vauhdilla 11 metrin venettä Utsjoella. Sen määränpää on Etelä-Irlannissa, Carrick-On-Suirin kylässä. – On mukavaa, että tilauksia tulee yhä kauempaa, kun on tullut tunnetummaksi vuosien mittaan. Veneitäni on varmaan näkynyt vaikka missä, Laiti kertoo. Veneen jokainen osa tulee tehdä huolellisesti. Mestarilla ei siinä kuitenkaan kauaa mene.
Norgga gonagas Harald lea vádjolan
Norgga gonagas Harald V lea vádjolan, muitala Norgga gonagasviessu. Son jámii Oslo Rikshospitalet -buohcceviesus oanehis dikšunáiggi maŋŋá. Harald riegadii ođđjagimánu 21. beaivve 1937, ja son šattai gonagassan ođđajagimánus 1991 go su áhčči Olaf V vádjolii. Son válddii gonagassan seammá válgacealkaga go su áhčči ja áddjá: Buot Norgga ovddas. Harald lei Norggas hui árvvus adnon ja ráhkistuvvon gonagas. Norggas su gohčodedje namain bästefar, mii dárkkuha ádjá.
Sámemusea Siida ja Stockholmma Nordiska museet álget ovttas dutkat measta 700 ođđa sámedávvira
Sámemusea Siida, Stockholmma Nordiska museet ja Oulu universitehta Giellagas-instituhta leat álggahan ovttasbarggu Ellos min árbi -fidnu olis. Nordiska museet čoakkáldagas gávdnojit masá 700 dávvira, mat leat eret dálá Suoma ja Beahcán leana guovllus. Dáid dávviriid dovdamis ja dutkamis sáhttet Sámemusea Siida ja Giellagas-instituhta veahkehit.
Sámi dálkkádat lieggana ja balssat suddet
Balsajeakkit suddet go dálkkádat lieggana. Maiddái muorrarádjá sirdašuvva ain badjelabbui duoddariidda. Sámis sáhttáge leat farga seamma go Mátta-Suomas. Mášenjietna lohká ášši. Muhtun feaillat sáhttet šaddat, muhto mii joatkit dán bargoreaiddu buorideami.Loga lasi. Geavu dutkanstašuvnna jođiheaddji Otso Suominen vázzá hárjánan lávkkiiguin Skállovári bigálusáiddi meattá Váišjeakki balssaide. Doppe son mihtida suttes eatnama balssa alde ruovdestákkuin.
Sámi árrabajásgeassima ferte geahčadit riikarájáid rastá – ođđa mánáidgárdeoahpaheaddjit bohtet hástaleaddji bargui
Sámi pedagogihkka rájáid rastá (SáPeda) fidnus leat máŋga oasi. Fitnu lea ceggejuvvon Oulu universitehta ja Sámi allaskuvlla ovttasbargun. Okta oassi lea mánáid gáiddusdeaivvadeamit ja árrabajásgeassima oahpaheaddjiid galledeamit ja dieđuid molsumat. Mannan vahkus fitnege Oulus galledeaddjit Anáris Urbi beaiveruovttus. Urbbis mátki joatkašuvai Norgga beallái.
Karigasniemeläinen Riku Rasmus näki pihallaan suden – silloin alkoi tapahtua
Karigasniemeläinen Riku Rasmus oli toissa viikolla kotona pelaamassa, kun hän yhtäkkiä alkoi kuulla haukkumista ja meteliä ulkoa. Pihalla Rasmus havaitsi perheen kolme koiraa, mutta niiden lähellä koira-aitauksen vierellä juoksi suurempi eläin. Se oli susi. – Se jahtasi koiria aidan laitaa, kun ne haukkuivat ja hyppivät. Ei se hyökkinyt, mutta vähän näytti kuin olisi näykkinyt. – En tiedä, oliko se leikkituulella vai mitä, mutta ei se vihainen ollut.
Sámiráđđi deavdá 70 jagi – áiggis lea olu rievdan, muhto váldoulbmil lea bisson seammán
Sámiráđđi deavdá 70 jagi. Dál lea vuogas vilppastit maŋos ja geahčadit mo Sámiráđđi lea rievdan maŋimuš 70 jagi áigge. Sámiráđi dálá presideanta Per-Olof Nutti oaidná man dehálaš rolla Sámiráđis leamašan. – Dat leamašan ovdavázzi Sámi gažaldagaiguin ja Sámi servvodahkii. Sámiráđđi ásahuvvui virggálaččat borgemánu 18. beaivve jagis 1956 nuppi sámekonfereanssa oktavuođas Kárášjogas.
Alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis idja on tärkeä eri sukupolville – katso tunnelmia festivaaleilta
Ijahis Idja musiikkifestivaali järjestettiin jälleen Inarissa. Tapahtuma veti väkeä, vaikka sää oli vaihtelevaa. Suomen Saamelaisnuorten yhdistyksen väkeä Ijahis idjassa Inarissa. Kuva: Tiina Kilvensalmi / Yle Alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis Idja houkutti jälleen yleisöä Inariin kuuntelemaan musiikkia ja tapaamaan tuttuja. Tuottaja Minna Lehtola arvelee, että tänä vuonna festivaaleilla vieraili yhteensä 2 800 kävijää. Se on hieman enemmän kuin viime vuonna.
Ijahis idja-festivála geasuhii buot ahkásaš olbmuid – geahča dovdduid festiválas
Ijahis idja -musihkkafestivála čohkkii dánge jagi olbmuid Anárii guldalit buori musihka ja deaivvadit oahppásiiguin. Buvttadeaddji Minna Lehtola árvala, ahte festiválas ledje dán jagi sullii 2800 galledeaddji. Dat lea veháš eanet go diibmá, muhto oalle dábálaš mearri. Livestream bokte dáhpáhusa čuvvo vahkuloahpa áigge oktiibuot 4700 olbmo. Bearjadaga festivála stuorra ovdanbukti lei Mollet. Molletii Ijahis ija konsearta lei dán gease nubbi loaiddasteapmi.
Gáregasnjárgalaš Riku Rasmus oinnii šiljustis gumppe – dalle álggii dáhpáhuvvat
Gáregasnjárgalaš Elle Ivvár Jovsset-Ándde Tomme Riku, Riku Rasmus lei ruovttus speallamen go fáhkkestaga gullagođii olgun ciellama ja riedjama. Olgun oidnojedje bearraša guokte beatnaga, muhto daid lassin beanagárddi guoras ruohtadii okta stuorátge ealli. Dat lei gumpe. – Dat ii fallehan, muhto in dieđe leigo dat stoahkan mielas. Dat ruohtai beatnagiid maŋis. Rasmus bearraša gárjilguovžabeatnagiid ektui gumpe lei masá guokte geardde stuorát.
Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutuminen käynnissä – etenkin nuoria kannustetaan hakeutumaan
Saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon haku on käynnissä. Nuoria kehotetaan hakemaan, koska uusi laki muuttaa kriteerejä. Kielikriteeri on laajennettu neljänteen sukupolveen. Vaaliluetteloon pääsee, jos isoisovanhempi oppi saamen ensimmäisenä kielenään. Haku päättyy 30. syyskuuta saamelaiskäräjien verkkosivuilla. Jos ei hae nyt, seuraavat vaalit ovat neljän vuoden päästä. Saamelaiskäräjävaalit pidetään ensi vuonna ja vaaliluetteloon haku on nyt käynnissä.
Inka Kaartokallio diđii jo mánnán, ahte sus šaddá oahpaheaddji – dál son ollašuhttá niegus máttuidis ruovttuguovllus
Cieskul Ovllá-Heaikka Máreha Iŋgá, Inka Kaartokallio lea jahki dassái fárren Ohcejohkii, gos su ruohttasatge leat. Ohcejohkii son fárrii barggu maŋis. – Bođii dakkár muddu eallimis, ahte galgen barggu ohcat. Fuomášin, ahte Njuorggán skuvllas lei dakkár bargu, mas beroštuvven. Nu Kaartokallio álggiige Njuorggán skuvlla giellalávgunluohká oahpaheaddjin. Dasa lassin son lea beassan bargat sierraoahpaheaddji bargguid skuvllas. – Lea somá, ahte beassá veháš guktuid bargat.
Sámedikki válggaid válgalogahallamii ohcamii leat ođđa rávvagat – eandalit nuoraid gánneha dál čuovvut mielde
Sámediggeválggat leat boađi boađi ja dál leat álgán vuostáiváldit ohcamušaid válgalogahallamii. Dasgo sámediggeláhka lea ođasmuvvan, ávžžuheaba Suoma Sámi Nuorat -searvvi ságadoalli Jaakko Toikka ja válgalávdegotti ságadoalli Juha Tapiola nuoraid ohcat válgalogahallamii. SSN oktan bargun lea gohcit Suomabeale sámenuoraid ovddu. Sámediggeválggaid áigge SSN veahkeha ja juohká ohcciide dieđu, dasgo ohcanprosessii laktásit dán háve ođastusat.
Čoaska dálki buktá turisttaid Čeavetjávrái – turismasesoŋŋa lea dál olles leavttus
Lappis láve leat dálvit hohpoleamos turismaáigi, muhto Anáris Čeavetjávrri gáttis lea eará dilli. Doppe leage sesoŋŋa dál geassit buoremus muttus. Sivvan dasa lea earret eará čoaska dálki. Stuorra oasis Eurohpás leat dál olahusbáhkat ja liekkas lea 30 gráđa sulaid. Suopma lea báhkain fuolakeahttá okta Eurohpá čoaskáseamos guovlluin. Dálkediehtaga lágádusa statistihkain čielgá, ahte Čeavetjávrris suoidnemánu gaskamearálaš liekkasvuohta lea maŋimuš golmmalot jagi áigge illá loktanan badjel 10 gráđa.
Dieđiheapmi Sámi Grand Prix 2027 juoigan- ja lávlungilvui lea dál rábas
Lávvardaga njukčamánu 20. beaivve 2027 lágiduvvo stuorra musihkkadáhpáhus Sámi Grand Prix (SGP) fas Guovdageainnus. Sámi musihkkafestivála, NRK, SVT ja Yle bovdejit sihke hárjánan artisttaid ja ođđa taleanttaid sáddet luđiid ja lávlagiid boahtte jagi gilvui. SGP sávvá beroštumi olles Sámis. Boađát dal unna gilážis, stuorra gávpogis dahje gos beare, ulbmil lea seamma: SGP čájeha dálá sámi musihka viidodaga, kvalitehta ja girjáivuođa.
Yle vástideaddji váldodoaimmaheaddji Panu Pokkinen lea jápmán
Yle Uutiset ja urheilu -ovttadaga jođiheaddji ja vástideaddji oaivedoaimmaheaddji Panu Pokkinen lea vádjolan gaskavahku suoidnemánu 8. beaivve. Son lei 49-jahkásaš. Pokkisa váibmu bisánii fáhkkestaga luopmomátkkis Lissabonas geassemánu álggus. Son lei golbma váhku buohcceviessodivššus Lissabonas, man maŋŋá su sirde joatkkadutkamušaide Supmii. Pokkinen lei buorráneamen buorre muddui, muhto su váibmu bisánii fáhkkestaga nuppádassii Helssegis buohcceviesus mannan vahkus.
Avvila bálvalandállu lea ožžon gohččuma divvut váilevašvuođaid divššus
Lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahat gohčču Lappi buresbirgenguovllu ordnet Männikkö bálvalandálu bálvalusaid lága mielde. Bálvalandállu lea Anára gielddas, Avvilis ja lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahaga mearrádusas ássiid bálvalusat galget leat ordnegis ovdal borgemánu loahppa, muitala doaimmahat dieđáhusastis. Lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahat álggahii bearráigeahču ja finai ovddalgihtii almmutkeahttá bálvalandálus dárkkistantuvrras ođđajagimánus bálvalandálus dáhpáhuvvan áššehasa jápmima maŋŋá.
Dálkkádaga liegganeami dihte lieđđegavjamearit lassánit olles máilmmis – ná ii leat goit Geavu dutkanstašuvnnas
Geavu dutkanstašuvnnas lea gáhtu alde jorran jo 50 jagi okta erenomáš rusttet. Dat rusttet čoaggá Eurohpa Uniovnna davimus lieđđegavjja. Turku Universitehta biodiversitehtadiehtagiid doseanta Annika Saarto muitala, ahte lieđđegavjja čoagginbohtosiin čohkkejit dieđuid ja dahket maiddái ovdamearkka dihte lieđđegavjadieđáhusa allergiijabuhcciid veahkkin. Guhkesáigge dutkanbohtosiid vuođul sáhttá čuovvut maiddái dálkkádatrievdama váikkuhusaid ođđa šattuid leavvamii ja lieđđegavjja meriide.
Soahkeširrát leat dál valjis maiddái Sámis – eai leat olbmuide varalaččat muhto sáhttet goikadit unnit sogiid
Máŋgasat sáhttet leat luonddus jođedettiin fuomášit, ahte biktasiidda darvánit smávva ruoná divrrit. Eandalit juos sogiid siste vázzá. Dat smávva divrrit leat soahkeširrát. Soahkeširrát leat dán jagi erenomáš olu Ohcejogas. Dan leat fuomášan sihke báikkálaččat ja dutkkit. Geavu dutkanstašuvnna dutkanteknihkkár Tommi Andersson lohká soahkeširráid lassáneami sivvan leat goikkádagaid ja bahkka gesiid. – Arvi lea daidda heittot, dasgo arvi sáhttá de gahčahit daid vulos ovssiin.
Lávllačállinleaira doaibmá dehálaš deaivvadanbáikin Sámi artisttaide ja addá vejolašvuođaid ovttasbargui
Miessemánu maŋimus vahkuloahppa ordnejuvvui Bådåddjos ”Dolvot”-lávllačállinleairra. Leaira lea deaivvadanbáiki nuorra musihkkáriidda ja buvttadeaddjiide. Nuorra Sámi rap-artista Jesse Ruokolainen nappo Jezebro lei dán jagi vuosttas geardde dán leairras mielde. Son oaidná dan dehálaš deaivvadanbáikin artisttaid gaskkas. – Dat lea mu mielas okta deháleamos áššiin dán áigge, ahte beassá hui álkit ovttas bargat. Ii leat streassa, das ahte sáhttágo jearrat geasnu, ahte sáhttego ovttasbarggu bargat.
Nuorat ságastalle boazodoalu boahttevuođas boazoparlameanttas - sii háliidit leat eambo mielde boazobargguin
Roavvenjárggas boazoparlameanttas lei dán jagi temán boahttevuohta. Dan olis lei maiddái nuoraid boahttevuođapanela, gos nuorat besse muitalit, makkárin sii oidnet boazodoalu boahttevuođa. Sáhka lei iešguđetlágan áitagiin, mat laktásedje ovdamearkka dihte eanangeavaheapmái. Panelaságastallama jođihii Viola Ukkola. Panelas lei ságastallamen maiddái Gárasávvonlaš Biret Julianna Hætta. Váikko boazodoalus lea leamašan váttis jagit, de nuorat leat goittot positiivvalaččat.
Dás lea buot Bálgosiid ovttastusa ánsomearkkaid oažžut
Boazoparlameanttas Roavvenjárggas geigejedje maiddái dán jagi bálgosiid ovttastusa ánsomearkkaid. Ánsomearkka sáhttá mieđihit olbmui, gii lea bargan boazodoalu ovdii. Bálgosiid ovttastus mearrida juohke ánsomearkkas sierra. Bálgosiid ovttastusa ságadoalli Matti Riipi mielas lea fiinnis beassat juohkit ánsomearkkaid olbmuide, geaid barggu son gudnejahttá. – Háliidit buktit oidnosii boazodoalu ovdii dahkkon barggu ja oainnán, ahte dainna gudnejahttit sin.
Sosiálamedian geavahit eamiálbmotgovaid oidnosii beassamii - dutki: gážaldagas leat ruhtadansiiddut
Sosiálamediain sáhttá deaivat siidduid, main juhket govaid ja materiála eamiálbmogiin. Govat sáhttet leat albma, muhto muhtumin gávdnojit maiddái dahkujirpmiin ráhkaduvvon govat. Facebookas leat oidnon ovdamearkka dihte siiddut, mat gohčodit iežaset historjásiidun. Siidduide juhket dievva govaid eamiálbmogiin, maiddái sápmelaččain. Helsset universitehta dutki Matti Pohjonen lea dutkan dahkujierpmi ja visuála propagánda ja dovdá fenomena.
Suoma davimus šibitdoalus lea viimmat ollašuvvan sohkabuolvvamolsun
Guovtti máná áhčči Jani Guttorm beassá álgit dál boandan máŋgga jagi barggu maŋŋá. Su mielkedállu lea olles Suoma davimus, ja maiddái Ohcejoga gieldda áidna mielkedállu. Su áhčči, Káre-Ánne Urho, Urho Guttorm beassá ealáhahkii, ja Jani Guttorm beassá fuolahit mielkedálus ja dan 26 gusas. Sohkabuolvvamolsun ádjánii vihtta jagi, muhto jagi molsašumis dat viimmat dáhpáhuvai. Dat lihkosmuvai, go vánhemat attiiga loana gándasis. Báhpáriid besse dál viimmat vuolláičállit máŋgga jagi barggu maŋŋá.
Njávdámis buollán Nord1-Market sadjái šaddá ođđa gávpi - gávpejas guoktái čuođit sávaldagat gávppi ođđasit rahpamis
Anára Njávdámii huksejit ođđa gávppi cuoŋománus buollán Nord1-Market sadjái. Gávpejaččat Juha ja Jari Kekäle nanneba, ahte plánat leat ovdánan tevdnen- ja plánenmuttu gilvalahttimii. – Gal dasa boahtá ođđa ráhkkanus nu jođánit, go fal lea vejolaš časkkit guohki eatnamii, Juha Kekäle muitala. Gilvalahttima maŋŋá áigot ohcat huksenlobi Anárá gielddas. – Gielddas muitalit, ahte dahket jođáneamos mearrádusaid Suomas dákkár áššis, boagusta Kekäle.
Sámepopjoavku Jiellas leat vuordimis ođđa bihtát
Legendáralaš sámepopjoavku Jiella jaskkodii jagis 2007. Dál lea joavkku šuokŋadahkki Poasta-Ilmára Niilo, Niilo Rasmus goittot movttáskan fas ráhkadit ođđa šuoŋaid ja Jiellas leat ođđa bihtát vuordimis. Ohcejoga Daruden gohčoduvvon Niilo Rasmus jáhkii, ahte son ii boađe šat goassige musihkain bargat. Rasmus lea bargan musihkkaoahpaheaddjin skuvllas ja dat doalvvui sus fámuid ráhkadit musihka friddjaáiggis. – Mus nogai dego seaidnái iežan musihka ráhkadeapmi, mun álfárot heiten.
Ohcejogas hárjehalle mot doaibmat jus dáhpáhuvvá stuorra johtolatlihkohisvuohta - dehálaš hárjehallat dákkár diliide, dadjá gielddahoavda
Ohcejoga márkanis lei maŋŋebargga 12.5. hušša go eiseválddit ja eaktodáhtolaččat hárjehalle, mo doaibmat jus stuorra johtolatlihkohisvuohta dáhpáhuvva. Eiseválddiiide hárjehallan lea dehálaš. – Buot deháleamos lea hárjehallat ovttasdoaibmama, ahte go dat duođalaš bárti geavvá, de buohkat dihtet mo galgá doaibmat. Dánge hárjehusas leat mielde iešguđet doaibmit nu eiseváldit go eaktodáhtolaččatge, dadjá gearggusvuođahoavda Tanja Sävelä Suoma Rukses Ruossas.
15 olbmo navdet rihkkosiin - viiddes boazodollui laktáseaddji rihkusášši áššáskuhttinvihkkehallamii
Oktiibuot 15 olbmo navdet leat oasálažžan roava rihkkosiin stuorra boazodollui laktáseaddji áššis. Guovddášrihkuspoles ja Lappi rádjegozáhus leat gárven rihkusollislašvuođa ovdadutkama, ja ášši lea ovdánan áššáskuhttinvihkkehallamii. Guovddášrihkuspolesis muitalit, ahte ovdadutkama áigge leat dutkan earret eará roava ruhtabassama, roava behttosiid, roava meahcástanrihkkosiid ja roava luonddusuodjalanrihkkosa. Navdojuvvon rihkkosat leat dáhpáhuvvan golmma bálgosa guovllus.
Jezebro áiccai iežas namain musihka, man son ii leat ieš ráhkadan - sáhttá lea dahkujirpmiin ráhkaduvvon bihttá
Sámi rap-artista Jesse Ruokolainen ”Jezebro” fuomášii ovtta iđit iežas Spotify profiillas bihttá, mii ii lean su iežas bihttá. Spotify lea viidát geavahuvvon musihka almmustahttin- ja guldalan siidu. – Lei oalle ártet lihkkat ja geahččat, ahte jahah, ođđa bihttá dáppe. Bihttá, mii profiilii lei ihtán lei hiđis instrumentála. Ruokolainen mielas dat ii muittut se iežas musihkka vehášge.
Báišduoddara diggeáššis gieđahallet, galle bohcco suoláduvvojedje ja dolletgo duođaštusat
Báišduoddara boazosuolaáššis diggegieđahallan lea loahpabealde, ja iešguđet oassebealit leat beassan ovdanbuktit iežaset oainnuid áššis. Gaskavahku leat alaguoddi ja áššáskuhtton albmáid áššeolbmot ovdanbuktán loahppacealkámušaideaset, ovdal go báhcet vuordit duomu. Golbma báikkálaš boazodoalli leat áššáskuhtton badjel 50 bohcco suoládeamis giđđat 2020 Ohcejogas. Sii leat Lappi gearretrievttis áššáskuhtton roava suolavuođas ja roava vearisteamis. Áššáskuhtton albmát leat oasil mieđihan daguid.
Lapin käräjäoikeus pohtii, varastettiinko Utsjoella kymmeniä poroja vai lavastettiinko osa varkaudesta vain kostoksi
Paistunturissa varastettiin poroja, mutta kuinka paljon ja kuinka pitäviä todisteet asiasta ovat? Tätä pohditaan nyt Lapin käräjäoikeudessa, jossa kuultiin keskiviikkona loppulausunnot Paistunturin laajassa porovarkausjutussa. Kolmen paikallisen poromiehen syytetään anastaneen yli puolensataa poroa toisilta poronomistajilta Utsjoella. Teot sijoittuvat toukokuulle 2020. Heitä syytetään oikeudessa törkeästä varkaudesta ja törkeästä väärennöksestä.
Bohccuid GPS-rusttegat lasihit spirevahágiid gávdnoma- geassit ii olus GPS haga jápmán bohccuid gávnna
Boazodoalus lassána dálááigásaš rusttegiid geavaheapmi olles áigge. Sierralágan rusttegat ja vuojánat sáhttet álkidahttit boazodoalu olu. Okta dákkáriin lea GPS-rusttet, man sáhttá bidjat ovdamearkka dihte bohcco čeabet birra. Dainna beassá čuovvut, gos ja mo boazu lihkada. Gálddoaivvi bálgosii ledje máksán jagis 2025 sámebálgosiin unnimus birasspirebuhtadusat. Doppe leat bálgosa boazodoalli Asko Länsman dieđuid mielde dán bajis gávdnan GPS-rusttega vuođul goittotge ovtta spire goddin bohcco.
Poliisin asiantuntemus ja resurssien riittävyys porovarkaustutkinnoissa huolettaa Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtajaa
Poronhoitoalueen pohjoisosassa on paljastunut useita porovarkauksia ja petoksia. Saamelaispaliskunnat ry epäilee, ettei poliisilla ole tarpeeksi resursseja tutkia rikoksia. Rikosten taustalla voi olla poronhoidon vaikea taloudellinen tilanne ja heikentynyt toimeentulo. Yhtä laajaa porovarkausjuttua käsitellään parhaillaan Lapin käräjäoikeudessa. Poronhoitoalueen pohjoisosassa on tullut viime vuosien aikana esiin useita poronhoitoon liittyviä rikoksia.
Báišduoddara boazosuoládemiid gieđahallan álggii gearretrievttis - Áššáskuhtton dievddut šiitet ahte leat doaibman ovttas
Lappi gearretriekti lea vuossárgga álggahan Báišduoddara viiddis boazosuoládeami ášši gieđahallama Anára gielddadálus, Avvilis. Golbma báikkálaš boazodoalli leat áššáskuhtton badjel 50 bohcco suoládeamis Ohcejogas. Dagut dáhpáhuvve giđđat 2020. Oktiibuot golbma dievddu sivahit roavva suoládeamis ja roava vearisteamis. Bolesa mielde dievddut leat ovdadutkamis oasil mieđihan daguid. Dikkis sii goit šiitet, ahte livčče sivalaččat roavva suolavuhtii dahke roavva vearisteapmái.
Syyttäjä: Epäillyt porovarkaat väittivät kymmeniä poroja omakseen leikkaamalla niiden korviin omia merkkejä
Kolmen paikallisen poromiehen syytetään anastaneen yli puolensataa poroa toisilta poronomistajilta Utsjoella. Teot sijoittuvat toukokuulle 2020. Lapin käräjäoikeus aloitti maanantaina Paistunturin laajan porovarkausjutun käsittelyn Ivalossa, Inarin kunnantalolla. Yhteensä kolmea henkilöä syytetään oikeudessa törkeästä varkaudesta ja törkeästä väärennöksestä. Poliisin mukaan epäillyt ovat esitutkinnassa osittain myöntäneet teot.
Sigga-Marja Maggai mieđihuvvo Suoma dieđaakademiija olmmošvuoigatvuođabálkkašupmi
Jagi 2026 Risto Pelkonen -olmmošvuoigatvuođabálkkašumi oažžu Oulu universitehta Giellagas-instituhta jođiheaddji Sigga-Marja Magga. Bálkkašupmi mieđihuvvo sutnje barggu ovddas, maid son lea bargan sápmelaš dutkiid rivttiid ja diehtaga friijavuođa ovddideami ovdii. Bálkkašumi addá Suoma Dieđaakademiija olmmošvuoigatvuođakomitea. Bálkkašandilálašvuohta lea Helssegis miessemánu 11. beaivve. Magga lea giitevaš bálkkašumi oažžumis. – Dat bargu maid mun lean bargan, de dat lea dolvon gosa nu.
Njuorggámis beassá dál geahčahit biilla - Taisto Länsman: ”Dathan gal helpe olu”
Njuorggáma gilis lea dál vejolaš geahčahit biillaid oktii mánotbajis. Taisto Länsman lei boahtán logemat kilomehtera geahčen Buolbmátjávrris geahčahit biilla. Su mielas lea somá, ahte son beassá dál geahčahit biilla Njuorggámis. – Dathan gal helpe olu go ii dárbbaš vuodjit Avvilii, go muhtumin gártá vel moddiige vuodjit, jus ii mana čađa. Ikte lei vuosttaš beaivi go fitnodatdoalli Tero Alenius lei geahčaheamen biillaid Njuorggámis. Visot doaimmai dego galggaige.
Árra giđđa lea váikkuhan Áŋŋelgeainnu ortnegii - bargomátki sáhttá bistit juoba guokte diimmu
Anáris Áŋŋelgeainnu mielde johtet máŋgasat beaivválaččat Anárii bargui, buvdii dahje skuvlii. Geaidnu lea goit stuorámus oasil čievrageaidnu ja giđđat dan ortnet lea molsašuddi. Irene Länsman vuodjá geainnu masá beaivválaččat Anárii bargui. Bargomátki čievrageainnu mielde láve sus bistit guokte diimmu. Länsman ii leat ovdal oaidnán geainnu ná heajos ortnegis. – Dat lea dego bassanreahtta, olles áigge doarggista dat biila.
Show More
loading
Actions
Is this you?
As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.Get in touch with Piibe
Contact Piibe, search articles and posts on X, monitor coverage, and track replies from one place.
Learn more about Muck Rack