Is this you? As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.
Claim your profile
Articles by Sari Hirvasvuopio
Karigasniemeläinen Riku Rasmus näki pihallaan suden – silloin alkoi tapahtua
Karigasniemeläinen Riku Rasmus oli toissa viikolla kotona pelaamassa, kun hän yhtäkkiä alkoi kuulla haukkumista ja meteliä ulkoa. Pihalla Rasmus havaitsi perheen kolme koiraa, mutta niiden lähellä koira-aitauksen vierellä juoksi suurempi eläin. Se oli susi. – Se jahtasi koiria aidan laitaa, kun ne haukkuivat ja hyppivät. Ei se hyökkinyt, mutta vähän näytti kuin olisi näykkinyt. – En tiedä, oliko se leikkituulella vai mitä, mutta ei se vihainen ollut.
Saamelaismusiikin festivaali Ijahis idja alkaa Inarissa – mukana muun muuassa Teosto-ehdokas Niillas Holmberg ja Wimme Saari
Alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis idja kokoaa viikonloppuna saamelaismusiikin kuuntelijat ja saamelaiset yhteen Inarissa. Festivaalilavalle astuvat muun muassa tämän vuoden Teosto-palkintoehdokkaat Niillas Holmberg & Pauli Lyytinen sekä vastikään uuden albumin julkaissut Wimme Saari. Ohjelma onkin ajankohtainen, kertoo festivaalin taiteellinen johtaja Anna Näkkäläjärvi-Länsman.
Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutuminen käynnissä – etenkin nuoria kannustetaan hakeutumaan
Saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon haku on käynnissä. Nuoria kehotetaan hakemaan, koska uusi laki muuttaa kriteerejä. Kielikriteeri on laajennettu neljänteen sukupolveen. Vaaliluetteloon pääsee, jos isoisovanhempi oppi saamen ensimmäisenä kielenään. Haku päättyy 30. syyskuuta saamelaiskäräjien verkkosivuilla. Jos ei hae nyt, seuraavat vaalit ovat neljän vuoden päästä. Saamelaiskäräjävaalit pidetään ensi vuonna ja vaaliluetteloon haku on nyt käynnissä.
Sápmi Prideä juhlittiin iloisella mielellä viikonloppuna Inarissa
Sápmi Pride 2026 -tapahtumaa vietettiin lauantaina 8. päivä elokuuta Inarin kirkonkylällä. Tapahtuman käynnistänyt kulkue lähti liikkeelle puolen päivän aikaan Saamelaismuseo Siidasta ja päättyi Inarin torille. Kulkue eteni rauhallisesti Inarin kirkonkylän läpi. Kuva: Susanna Guttorm / Yle Inarin torilla saattoi nähdä monilla sateenkaaren värisiä lippuja ja muuta rekvisiittaa kuten sateenvarjo. Kuva: Susanna Guttorm / Yle Torin lipputankoihinkin oli vedetty pride- ja saamenlippu.
Suoma davimus šibitdoalus lea viimmat ollašuvvan sohkabuolvvamolsun
Guovtti máná áhčči Jani Guttorm beassá álgit dál boandan máŋgga jagi barggu maŋŋá. Su mielkedállu lea olles Suoma davimus, ja maiddái Ohcejoga gieldda áidna mielkedállu. Su áhčči, Káre-Ánne Urho, Urho Guttorm beassá ealáhahkii, ja Jani Guttorm beassá fuolahit mielkedálus ja dan 26 gusas. Sohkabuolvvamolsun ádjánii vihtta jagi, muhto jagi molsašumis dat viimmat dáhpáhuvai. Dat lihkosmuvai, go vánhemat attiiga loana gándasis. Báhpáriid besse dál viimmat vuolláičállit máŋgga jagi barggu maŋŋá.
Kaisa Niittyvuopio maksaa veroja kahteen maahan - Utsjoen kunnanjohtaja haluaa parantaa rajakunnan asukkaiden asemaa
Karigasniemeläinen opettaja Kaisa Niittyvuopio ajaa töihin lähes päivittäin noin 20 kilometrin matkan Kaarasjoelle Norjan puolelle. Toisessa maassa työskentely aiheuttaa hänelle moninkertaisen paperisodan verotuksen takia. – Minun pitää soittaa ulkomaiden veroneuvojalle saadakseni apua paperisotaan. Olen kahdesti päässyt keskustelemaan henkilön kanssa, joka osaa vastata kysymyksiini, kertoo Niittyvuopio.
Komissaari ehdottaa, että koltta-nimityksestä luovutaan: ”Sanaan liittyy paljon ikävää”
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission komissaari Irja Jefremoff esittää koltta-termistä luopumista komissiolle laatimansa erillisselvityksen toimenpide-ehdotuksissa. – Koltta-sanaa on käytetty hyvin vihamielisessä ja ikävässä mielessä sekä koulukiusaamisessa. Lapsia on kiusattu sillä. Sanaan liittyy paljon ikävää, ikäviä muistoja ja ulkopuolisten antamaa, kertoo Jefremoff. Jefremoff ehdottaa koltta-sanan korvaamista sanalla itäsaamelainen, ja mallia voisi hyvin ottaa naapurimaasta.
Saamelaisnuoret kaipaavat opetusta saamelaisten historiasta sekä laajempaa saamen kielenopetusta kouluihin
Saamelaisnuoret vaativat kouluihin lisää opetusta saamelaisten historiasta ja kulttuurista, laajempaa kielenopetusta ja enemmän rahoitusta oppimateriaaleille. Nuoret keskustelivat perinteisestä tiedosta ja nuorten asioista saamelaisnuorten konferenssissa ja laativat yhteisen julkilausuman. Saamelaiskäräjät pyrkii kehittämään opetusta ja lisäämään rahoitusta oppimateriaaleille. Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kildininsaamelainen aktivisti Andrei Danilov sai monen vuoden odottelun jälkeen poliittisen turvapaikan Norjasta
Norjan maahanmuuttovirasto on myöntänyt poliittisen turvapaikan Venäjältä kotoisin olevalle kildininsaamelaiselle Andrei Daniloville, uutisoi Norjan yleisradioyhtiö NRK. Danilov sai asiasta tiedon maanantaina. Olenogorskista Kuolan niemimaalta kotoisin oleva kildininsaamelainen Andrei Danilov, 54, on odottanut turvapaikan saamista kolme ja puoli vuotta. Hän ei ole uskoa asiaa todeksi. – Tämä on ollut erittäin vaikea tie. En voi edelleenkään uskoa asiaa todeksi.
Gielddasápmelaš aktivista Andrei Danilov oaččui dorvobáikki Norggas - šattai vuordit mearrádusa máŋga jagi
Norgga sisafárrendoaimmahat lea mieđihan politihkalaš dorvobáikki Ruošša beale sápmelaš Andrei Danilovii. Áššis muitala NRK. Danilov fidnii áššis dieđu vuossárgga. Gielddasápmelaš Andrei Danilov, 54, lea eret Guoládatnjárggas. Son lea vuordán mearrádusa dorvobáikki oažžumis golbma ja bealle jagi. Son illá jáhkká ášši duohtan. – Dát leamašan hui váttes bálggis. In sáhte velge jáhkkit dan duohtan. Lean lohkan áššegirjjiid ain ođđasit, muitala Danilov NRK:i.
Austrália vuosttaš duohtavuođakomišuvdna: Britannialaččat leat siválaččat eamiálbmoga álbmotgoddimii
Yoorrooka riektekommišuvdna Australias lea dahkan riikka vuosttáš formálalaš duohtavuohtačielggadeami. Dat guoská Victoria oassestáhta koloniijahistorjá ja dan buktán vearrivuođaid guovllu historjái. Čielggadeami leat jođihan álgoálbmogii gulli komissarat. Proseassa álggii jagis 2021 ja njeallje jagi áigge kommišuvdna gulai duháhiid Victoria ássiid.
Alkuperäiskansamusiikkifestivaali Ijahis idjan artistikattaus julkaistaan ensi viikolla - Lasten ja nuorten päivä jää pois
Alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis idja (su. yötön yö) kokoaa jälleen ensi kuussa saamelaismusiikin ystävät Inariin. Tarjolla on perinteistä musiikkia, nykypäivän tähtiä ja nousevia lupauksia. Festivaaliin on tulossa artisteja ympäri Saamenmaata Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Perjantaina siellä esiintyvät Karjalasta kolttien maille -ryhmä, Áššu yhtye, Yungmiqu ja Ella Marie. Lauantaina esiintyvät Kajsa Balto, Hildá Länsman & Tuomas Norvio sekä Mollet yhtye.
Paliskunnat varautuvat ruokkimaan ihmisiä poronlihalla häiriö- ja poikkeustilanteessa
Paliskunnat ovat keväällä alkaneet laatia yhdessä kuntien kanssa valmiussuunnitelmaa poikkeustilanteita varten. Suunnitelmassa mietitään miten kaikki toimii, jos tulisi jonkinlainen häiriö- tai hätätilanne. Sodankylän maaseutuasiamies ja maksajavirastoyksikön johtaja Pirjo Vattulainen kertoo, että ely-keskus on pyytänyt heiltä listaa henkilöistä ja ajoneuvoista, joita voidaan tarvita jos on tarpeen turvata ruokahuoltoa. Vattulainen on laatinut listan yhdessä Sodankylän paliskuntien kanssa.
Ijahis ija prográmma almmustahttet boahtte vahkus - Mánáid ja nuoraid beaivi báhcá eret
Ijahis ija prográmma almmustahttet boahtte vahkus – Mánáid ja nuoraid beaivi báhcá eret Festivála veahkkebuvttadeaddji lohpida, ahte vaikko mánáide ja nuoraide ii leat sierra virggálaš beaivi, de festivála lea ain olles bearraša ja soga dáhpáhus. Mannan jagi Ijahis idja geasuhii oktiibuot 3 400 festiválaguossi. Livestreama bokte dáhpáhusa čuvvo 5 400 geahčči. Govva: Vesa Toppari / Yle Árbevirolaš álgoálbmogiid musihkkafestivála Ijahis idja lágiduvvo fas borgemánus Anáris.
Kyselyn mukaan matkailu tuo Inariin työtä ja vetovoimaa - Vastaajat kaipaavat aitoa saamelaiskulttuuria
Inarin kunta teetti kyselyn matkailun vaikutuksista ja kehittämistarpeista asukkailleen. Vastaajat kokivat matkailun tuovan työtä ja parantavan palveluja, mutta myös huolta ympäristöstä. Vastaajat toivovat matkailun infrastruktuurin keskittämistä olemassa oleviin keskuksiin. Asukkaita huolettivat pääasiassa luonnonvarojen käyttö ja paikallisuuden säilyttäminen matkailussa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään tulevissa kehittämisprojekteissa ja keskustelutilaisuuksissa.
Saamelaiskäräjälain uudistaminen on pysähtynyt ja aika uhkaa loppua kesken - Lapin kansanedustajat eivät kuitenkaan edistä asiaa ehdoitta
Lapin kansanedustajat eivät ole valmiita edistämään saamelaiskäräjälain uudistamista ehdoitta. Suurin kivi kengässä vaikuttaa edelleen olevan saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskevat kysymykset. Perussuomalaisten Kaisa Juusokokisi saamelaisten hyötyvän itse siitä, että heitä olisi mahdollisimman paljon saamelaiskäräjien vaaliluettelossa. – Hiukan harmittaa se, että saamelaiset keskenään kiistelevät siitä, että kenellä on äänioikeus, kuka saa olla siinä rekisterissä, Kaisa Juuso sanoo.
Elisan ja Telian mobiiliverkoissa ongelmia Inarin alueella
Inarin kirkonkylän ja Lemmenjoen alueella on tänään keskiviikkona havaittu voimakkaita häiriöitä matkapuhelinverkon yhteyksissä. Teleoperaattoreista sekä Elisa että Telia ovat tietoisia ongelmista, ja ne ovat ryhtyneet toimiin vikojen selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Elisalla huoltotöitä ja vikatilanne Elisan mobiiliverkossa on käynnissä isoja huoltotöitä Inarin alueella. Se näkyy puhelin- ja verkkoyhteyksien hidasteluna ja pätkimisenä. Työn arvioidaan valmistuvan 24 tunnin sisällä.
Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja vapautui kalastusrikkomussyytteistä: Rajoitukset ristiriidassa saamelaisten perusoikeuksien kanssa
Lapin käräjäoikeus on hylännyt syytteet luvattomista kalastusrikkomuksista, jotka ovat tapahtuneet Inarissa vuoden 2020 kesällä ja Utsjoella kesällä vuonna 2018. Käräjäoikeus antoi viime viikon perjantaina 12.8. kaksi tuomiota kalastusrikkomustapauksista. Molemmissa tapauksissa tuomio perustuu siihen, että maan voimassa olevat kalastusasetukset ovat ristiriidassa perustuslakiin kirjattujen saamelaisten perusoikeuksien kanssa.
Nils-Aslak Valkeapään joiku on valittu saamelaisten kansallisjoiuksi - kuuntele kappale edesmenneen taiteilijan itsensä esittämänä
Saamelaistaiteilija Nils-Aslak Valkeapään joiku Sámi eatnan duoddariid on valittu saamelaisten kansallisjoiuksi. Asiasta päätettiin Saamelaisten 22. konferenssissa Jällivaarassa Ruotsissa viime viikonloppuna. Joiun sävel ja sanat ovat edesmenneen vuonna 2007 kuolleen Nils-Aslak Valkeapään käsialaa. Sen alkuperäiskieli on pohjoissaame, mutta joiku on käännetty etelä-, luulajan-, inarin-, koltan- ja kildininsaameksi. Joiku käännetään myös muille saamen kielille ja sovitetaan joikuperinteisiin.
Evankelis-luterilainen kirkko selvittää sovintoprosessin käynnistämistä saamelaisten kanssa - arkkipiispa: "Oppimisen ja katumuksen paikka"
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa käsitellään syksyllä piispainkokouksen kanslian aloitetta, joka koskee rahoituksen hakemista kirkon ja saamelaisten välisen totuus- ja sovintoprosessin toteuttamiseen. Arkkipiispa Tapio Luoma sanoo, että kirkossa pitää tarkastella menneisyyden tekoja erittäin kriittisesti. – Kirkolla on tässä oppimisen ja katumuksen paikka, koska se on toiminut muun yhteiskunnan tavoin ja sen mukana tavalla, joka ei kestä eettistä tarkastelua, sanoo Luoma.
Saamelaiskäräjät päätti: totuus- ja sovintokomission työ jatkuu
Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin työ jatkuu. Saamelaiskäräjien täysistunto päätti asiasta torstai-iltana. Täysistunto käsitteli aihetta pitkään kokouksessaan. Se kuuli totuus- ja sovintokomission komissaareja prosessin haasteista ja työn tähänastisista vaiheista. Kuulemisten jälkeen saamelaiskäräjien jäsenet keskustelivat useita tunteja komission jatkosta, jonka jälkeen he pitivät yli kahden tunnin mittaisen neuvottelutauon.
Pohjois-Lapin ainoa poikittaisreitti rikkoo pahimmillaan auton - Inarin ja Kittilän kunnat aikovat hankkia yhdessä rahat Pokan tien korjaukseen
Inarin kirkonkylän ja Kittilän välinen Pokan tie eli tie numero 955 on pienuudestaan ja huonosta kunnosta huolimatta vilkas tie, jota käyttävät niin paikalliset, työmatkalaiset kuin matkailijatkin. Nyt Inarin ja Kittilän kunnat suunnittelevat yhdessä Inarin kirkonkylän ja Hanhimaan kylien välisen tieosuuden kunnostusta. Kunnat ovat neuvotelleet tien korjaamisesta ja yhteistyöstä kesäkuun alusta lähtien.
Saamelaiskäräjät päättää torstaina, jatkuuko saamelaisten sovintoprosessi - Tuomas Aslak Juuso: "Avoimuus on erittäin tärkeää"
Saamelaiskäräjien torstaina 23.6. pidettävässä täysistunnossa kuullaan valtion ja saamelaisten välisen totuus- ja sovintokomission komissaareja, sihteeristöä ja psykososiaalisen tuen yksikön johtajaa. Totuus- ja sovintokomission alkutaipaleelle on mahtunut paljon turbulenssia, kun kaksi komissaaria ja sihteeristön puheenjohtaja ovat eronneet.
Koipinahkoja Mongoliaan ja puruleluja koirille - porontaljoista kehitetään uusin konstein lisätuloa poronhoitajille
Porontaljat eivät ole viime vuosina käyneet enää kaupaksi, ja siksi on jouduttu miettimään uusia tapoja hyödyntää taljoja. Lapin ammattikorkeakoulu Rovaniemeltä ja Paliskuntain yhdistys ovat viime vuoden keväästä lähtien työskennelleet yhdessä Taljat rahaksi -hankkeessa, jonka tavoitteena on nostaa porontaljojen arvoa.
Kuolan niemimaan porotilat aloittavat lihan tuonnin Suomeen - Aiemmin Venäjältä on tuotu poronlihaa vain Jamalin alueelta
EU on myöntänyt ensimmäiset luvat poronlihan tuontiin Kuolan niemimaalla toimiville yrityksille. Ne pääsevät kansainvälisille markkinoille. Saamelaisporonhoitajat pelkäävät poronhoidon ahdingon syvenevän entisestään. Kuolan niemimaalla on noin 40 000 poroa, joista teurastetaan vuosittain tällä hetkellä vain murto-osa, koska paikallisia markkinoita poronlihalle ei ole.
Guoládatnjárgga boazodálut buktigohtet bierggu Supmii - dán ovdal Ruoššas leat bohccobiergu buktán dušše Jamala guovllus
Guoládatnjárggas leat sullii 40 000 bohcco. Dain bohccuin njuvvo dušše smávva mearri, go doppe eai leat márkanat bohccobirgui. Govva: Lev Fedoseyev / AOP Guoládatnjárgga bohccuid vuovdimis Supmii ságastallojuvvui vuossárgga Ásllaga Á-studios. Mielde sáddagis leigga Reindeer-fitnodaga várreságadoalli Andrei Dubovtsev ja Sámebálgosat-ovttastusa ságadoalli Tiina Sanila-Aikio. Jietna: Aslak Paltto / Yle Tundra oasusgoddi Lujávrris sáddii cuoŋománus Supmii 8,5 tonna teastameari bohccobierggu.
Nussira ruvke dagai miljárdda euro soahpamuša ja áiggošii álggahit doaimmas jođáneamos lági mielde - boazodoallit áigot stevdnet stáhta
Nussira ruvkefitnodagas lea lohpi luoitit ruvkebázahusaid Riehpovutnii. Govva: Allan Klo / NRK Norgalaš ruvkefitnodat Nussir ASA Finnmárkku Fálenuoris lea dahkan birrasiid miljárdda euro soahpamuša veaikki vuovdimis duiskalaš fitnodahkii Aurubis AG:ai. Soahpamuša mielde Aurubis AG oastá ruvkkes buvttaduvvon veaikki unnimustá logi jagi áigge. Aurubis AG lea okta stuorimus veaikki buvttadeaddjiin máilmmis. Nussira ruvkkes leat buot lobit gárvvisin ja álggaheapmi lea dušše ruhtadeamis gitta.
Helsinkiläistyttö kiinnostui esikoulussa saamen kielestä ja aloittaa nyt koulutiensä saamenkielisellä luokalla - Koulukaveria kiinnostaa tiede
Vaikka perheellä ei ollut ennestään yhteyksiä Saamenmaahan, päättäväinen ekaluokkalainen Kaisla Knuth ilmoitti itse haluavansa saamenkieliselle luokalle. Maarit Kiprianoff, Sophia Kiprianoff, Marja Knuth ja Kaisla Knuth odottavat koulun alkamista.Sari Hirvasvuopio/Yle Suurin osa lapsista palaa tällä viikolla pitkän kesäloman jälkeen kouluihinsa ympäri Suomea. Pasilan peruskoulussa Helsingissä koulu alkoi torstaina.
Helssetlaš nieiddaš beroštuvai sámegielas ja álggaha dál vuosttašluohká sámegielat luohkás - skuvlavielljan sus lea boahttevaš dieđaalmmái
Maarit Kiprianoff, Sophia Kiprianoff, Marja Knuth ja Kaisla Knuth vurdet, ahte skuvla álgá. Govva: Sari Hirvasvuopio/Yle Vaikko Kaisla Knuth bearrašis eai leat čanastagat davás, mearridii 7-jahkásaš ieš, ahte háliida sámegielat luohkkái. Su skuvlabálggis álgá Pasila sáme-suomaluohkás. Mánát máhccet dán vahkus skuvllaide miehtá Suoma guhkes geasseluomu maŋŋá. Pasila vuođđoskuvllas Helssegis skuvla álgá duorastaga. Pasila vuolleskuvlla sámegielat oahpahus álggii guokte jagi dassái jagis 2018.
NRK: Tenojoessa lohenpoikasia syövästä hauesta aletaan Norjassa maksaa tapporahaa
Norjan ympäristöntutkimuslaitoksen NINA:n raportin erityisesti hauki, mutta myös meritaimen muodostavat merkittävän kuolleisuustekijän suurille lohenpoikasille osassa Tenon vesistöä. Kuva: Dani Branthin / Yle Tenojoen vesistön kalastushallinto alkaa maksaa Norjassa tapporahaa hauesta, lohenpoikasia syövästä petokalasta. Tenon vesistön kalastushallinto maksaa jokaisesta vesistöstä pyydetystä hauesta 125 kruunua, joka on yhteensä noin 12 euroa.
NRK Sápmi: Norgga bealde máksigohtet hávggaid bivdimis goddinruđa
Deanu čázádaga guolástanhálddahus máksá Deanu čázádagas bivdon hávggas 125 kruvnno, mii lea sullii 12 euro. Arkiivagovva. Govva: Dani Branthin / Yle Norgga beale Deanu čázádaga guolástanhálddahus (Tanavassdragets Fiskeforvaltning TF) máksigoahtá goddinruđa hávggas, mii lea luossaveajehiid borri boraguolli. Deanu čázádaga guolástanhálddahus máksá Deanu čázádagas bivdon hávggas 125 kruvnno, mii lea sullii 12 euro.
Tenossa ja sen Suomen puolen sivujoissa on ollut runsaasti lohenpoikasia - Utsjoesta kanta ehti kadota lähes kokonaan
Tenossa ja sen Suomen puolen sivujoissa on ollut runsaasti lohenpoikasia – Utsjoesta kanta ehti kadota lähes kokonaanLohenpoikasten määrää on seurattu kymmeniä vuosia. Kannan tilanne on näyttänyt valoisalta koko 2000-luvun ajan.Sivujoissa on paljon lohenpoikasia. Nämä poikaset ovat viimevuotisesta kudusta.Vesa Toppari / YleLohenpoikasten pienillä evillä lepää Utsjoen lohikannan tulevaisuus. Tutkimustulokset osoittavat latvavesien poikastilanteen vahvistuneen hiljalleen.
Saamen kielten kielenhuollolle ehdotettu rahoitus ei riitä koko vuodelle - Kielikaltion toimintaa joudutaan karsimaan vuonna 2019
Norjan saamelaiskäräjät on saanut jo kolmen vuoden ajan maansa hallitukselta Kielikaltion toimintaan kahden miljoonan kruunun rahoituksen, joka tarkoittaa noin 208 000 euroa. Norjan saamelaiskäräjät on myös käyttänyt elimen toimintaan miljoona kruunua eli noin 104 000 euroa. Sen päälle on tullut vielä Interreg-rahoitus. – Siinä on aina se riski, että työntekijät hakeutuvat muihin töihin, kun rahoitus on päättymässä. Saamen Kielikaltio menettää työntekijöiden mukana osaamista.
Saamelaisfestivaali Ijahis idjaa voi seurata netin kautta ulkomaita myöten - Yle Sápmi tarjoaa ohjelmaa konserttien välissä
Saamelaisfestivaali Ijahis idjaa voi seurata netin kautta ulkomaita myöten – Yle Sápmi tarjoaa ohjelmaa konserttien välissäSaamelaisalueen koulutuskeskus lähettää Ijahis idja -festivaalin konsertit suorana internetissä.
Utsjoen kunta alkaa selvittää ministerille Tenon sopimuksen vaikutuksia – "Se olisi pitänyt tehdä ennen kuin sopimus hyväksyttiin"
Utsjoen kunta alkaa selvittää ministerille Tenon sopimuksen vaikutuksia – "Se olisi pitänyt tehdä ennen kuin sopimus hyväksyttiin"Elinkeinoministeri on pyytänyt kuntaa vetämään selvitystä uuden Tenon sopimuksen vaikutuksista Utsjoen alueeseen. Kunta esittelee tulokset ministerille syksyllä.Elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili Utsjoella tammikuussa. Hän sai silloin kuulla utsjokelaisten suuresta tyytymättömyydesta Tenojoen uuteen kalastussopimukseen, joka astui voimaan vuoden 2017 kesällä.
Saame-suomiluokka aloitti Helsingissä - Ensimmäisenä koulupäivänä suoraan opettajan syliin
Saame-suomiluokka aloitti Helsingissä – Ensimmäisenä koulupäivänä suoraan opettajan syliinPitkään odotettu saame-suomiopetus on alkanut Helsingissä Pasilan peruskoulussa. Vuotsolainen opettaja uskoo, että saamelaiskulttuuria voi siirtää myös kaupungissa.Ensimmäisenä koulupäivänä hymyilyttää.
Norjan porojen Suomessa laiduntaminen halutaan pysäyttää - esteaidan rakentaminen rajalle herättää reaktioita puolesta ja vastaan
Suomen ja Norjan välisen poroaidan rakentamishanke etenee nyt vauhdilla. Raja-aita vedetään Kilpisjärveltä itään Suomen, Norjan Venäjän rajapyykille saakka.– Suomen osalta ollaan tehty viime ja tänä kesänä alustavia suunnitelmia ja maastokäyntejä.
Show More
loading
Actions
Is this you?
As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.Get in touch with Sari
Contact Sari, search articles and posts on X, monitor coverage, and track replies from one place.
Learn more about Muck Rack