Is this you? As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.
Claim your profile
Articles by Suvi Pilvi King
Yksinhuoltaja saa hengähdystauon, kun tukiperhe hoitaa pientä lasta - Iiris Kankaalle saamenkielinen tukiperhe on kuin lottovoitto
Kun inarilainen yksinhuoltaja Iiris Kangas tarvitsee tauon arjesta, lähtee hänen tyttärensä tukiperheen luo viikonlopuksi. Tukiperheessä kolmivuotias Tilma Kangas voi touhuta tavallisia asioita ja samalla käyttää äidinkieltään inarinsaamea. Lapin hyvinvointialue on kouluttanut tukiperheitä saamelaisalueella noin vuoden ajan. Alueella on pulaa sekä suomen- että saamenkielisistä tukiperheistä.
Sämikielâg toorjâpeerâ riggod párnái kielâ já kulttuur - já addel iänán puudâ vuoiŋâstiđ
Ko ohtuuhuolâtteijee Junnáás Haansâ Eine Iiris, Iiris Kangas, taarbâš vuoiŋâstempuddáá aargâst, vuálgá nieidâs toorjâperruu luus Aanaar Pärttihân oholoopân. Toorjâperrust kuulmâihásâš Tilma Kangas puáhtá roossâđ táválijd aašijd já sárnuđ eenikielâs. Toorjâperâtoimâ lii pyereestvaijeemkuávlui vyeligis kozzii palvâlus, moin tuárjuh pärniperrui aargâ já vaanhimij pyereestvaijeem. Tot puáhtá estâdiđ lussâdub sosiaalpalvâlusâi táárbu. Pärni viättá kiärdulávt nube perrust tiätu aaigijd.
”Sovinto saamelaisten ja valtion välillä vaatii tekoja”, painottaa totuus- ja sovintotyötä johtava Hannele Pokka
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti kokoaa kuulemiset ja ehdotukset toimista, joilla voidaan vahvistaa valtion ja saamelaisten välistä luottamusta. Puheenjohtaja Hannele Pokan mukaan kyse ei ole päätöksestä vaan uudesta alusta. Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn alkuvaiheissa saamelaisyhteisöissä vallitsi epäluottamus. Pokan mukaan jäämeren radan kaltaiset kiistat ja se, että puhuttiin vain sovinnosta, ei totuudesta, lisäsivät epäilyjä valtion motiiveista.
Sämmilij muštâlusah čuoccii korrâsávt Hannele Pokkan, kote stivree sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmpargo valmâšin
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo lii nuhâmin já tääl vyerdih loppâraapoort. Kulâmáid uásálistii paijeel 400 sämmilâžžâd. Raapoort čuákkee kulâmijd já iävtuttâsâid tooimâin, moin puáhtá nanodiđ staatâ já sämmilij koskâsâš luáttámuš. Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio saavâjođetteijee Hannele Poka mield komissio pargo nuuhâm ij lah loppâ pic uđđâ algâ. Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio luovât loppâraportis uáiviminister Petteri Orpon taan ive loopâst.
Petra Laiti vásiha dálá áiggi gávttiid sohkabeallenorpmaid menddo čavgadin: ”Mus lea dárbu geavahit máŋggalágan gávttiid”
Sámi servodatberošteaddji Petra Laiti hástala olbmuid jurddašit, manin iešguđet gávttiid ja daid osiid ii sáhtášii geavahit sohkabeallenorpmain beroškeahttá. Son čálii jurdagiiddis birra maiddái Instagram-bálvalusas. – Dat ahte mun sáhtán coggat gávtti oppalohkái lea dehálut go dat, ahte dat livččii nissonolbmo gákti. Dat ii hástal mu nissonvuođa munnje mange láhkai. Dát jurdagat leat bohciidan go son lea duddjon alcces biktasiid.
Girjerádjosiin luiket dál olu eambo girjjiid go ovdal - Anáris erenomážit sámegielat mánáidgirjjálašvuohta beroštahttá
Sámegielat girjjiid luoikkahanmearit leat lassánan masá duháhiin ovddit jagis Anáris. Anára girjerádjosiin luike 3 177 geardde sámegielat girjji diibmá. Dilli vuhtto maid sámegielat mánáidgirjjiin. Lagabui 2-jahkásaš máná eadni Anna-Lyydia Laiti muitala, ahte son lea mánnásis lohkan buot vávváide ja unna mánáide dárkkuhuvvon davvisámegielat girjjiid. – Moai fitne dáppe girjerájus seamma dávjá go gávppis, dat lea dego ráhkis orrunlatnja munnuide, dadjá anárlaš Laiti.
Kalastajien yököttävä löytö: saaliskalan maha pullisteli kovakuoriaisista
Inarilainen kalastaja Heikki Nikula oli seurueineen viettämässä yökalareissua Inarijärven Hietasaaressa, kun heille avautui hätkähdyttävä näky. Ranta oli ainakin sadan metrin alueelta mustanaan kovakuoriaisia. Yllätys ei jäänyt siihen. Myöhemmin Nikula sai taimenen, joka oli ahminut vatsansa täyteen samaisia kuoriaisia. Samanlainen näky kohtasi myös inarilaisen Tuomas Vestin kalaporukan hieman myöhemmin Raudunkutulaassa. Vest oli saanut harjuksen, joka vaikutti oudolta.
Kun aurinko ei laske, muslimi Ida Sonko ei voi rukoilla Saamenmaalla kuten uskonto vaatisi.
Auringonnousu- ja lasku ovat tärkeitä islamin rukousajoille. Saamenmaan valoisat yöt tekevät rukousaikataulujen seuraamisesta haastavaa. Teksti:Suvi King Kuvat:Vesa Toppari Teksti:Piibe Aikio Gambialaisen Ida Sonkon uudessa kotikylässä on yötön yö, eli aurinko laskee vasta heinäkuun puolen välin jälkeen. Sonko on muslimi, eikä hän voi seurata auringon liikkeitä tavallisesti auringonnousuja ja -laskuja noudattelevien islamin päivittäisten rukousten ajoittamiseksi.
Go beaivi ii luoitte, de muslima Ida Sonko ii sáhte rohkadallat Sámis dego osku gáibidivčče
Gambialaš Ida Sonko ođđa ruovttugilis Anáris beaivváš ii luoitte guđa vahkkui. Dat váikkuha isláma rohkosiid áigetávvaliide, mat čuvvot beaivváža loktaneami ja luoitima. Rohkosgohččun skájiha guovdu bargobeaivvi telefovnna áppai ja Sonko luoitila gieđas čáhcegievnni ja basaldaga Anára Nuoraid- ja luonddumátkeguovddážis Vasatokkas. Isláma oahpuid mielde beaivvi vihtta bákkolaš rohkosa čuvvot beaivváža luoitima ja badjáneami, ja muđuige čuovgga ja suoivaniid ritmma.
Poro taipuu kosmetiikaksi - Elisa Ylinampa uskoo poronrasvan hoitaviin vaikutuksiin
Poron pinta eli rasva on muutakin kuin pelkästään syötävä herkku. Poron rasvasta kehitellään nyt luksustuotteita kosmetiikkamarkkinoille. Lapin ammattikorkeakoulun laboratoriossa järjestettiin Sarvesta saparoon -hankkeen tuotekehitystyöpaja, jossa keskityttiin porokosmetiikan kehittämiseen. Porotalousyrittäjille suunnattu työpaja veti paikalle parikymmentä saippuan ja voiteiden tekemisestä kiinnostunutta osallistujaa.
Vieraskielisiä on yhä enemmän Inarin kouluissa - Taustalla matkailun kasvu
Matkailun kasvu näkyy myös Inarin kunnan koulumaailmassa, kun alueelle on kotiutunut töiden perässä ulkomaalaisia perheitä. Inarin kouluissa vieraskielisten lasten määrä on kasvussa ja samalla tarve peruskouluun valmistavaan opetukseen on vakiintunut. Valmistava opetus keskittyy tavallisesti vuoden ajan suomen kielen oppimiseen. Ivalon lukion ja peruskoulun apulaisrehtori Pirkko Olli kertoo, että Ivalon koulussa on valmistavan opetuksen luokanopettajan virka.
Mađhâšem vaikuttâsah tiättojeh Aanaar škoovlâin - viereskielâliih párnááh láá ain eenâb
Anarist mađhâšemsyergi stuárrum tiättoo meiddei škovlâmaailmist, ko kuávlun värrejeh ain eenâb olgoeennâmliih perruuh. Aanaar škoovlâin viereskielâlij párnái meeri lii lasanâm. Tondet ličij tárbu toohâđ pisovâžžân máttááttâs, mii ráhtádât viereskielâlijd párnáid vuáđumáttááttâsân. Párnááh, kiäh iä määti sämi- teikkâ suomâkielâ, algâtteh škoovlâ vuájumáin kielâtáiđoid táválávt oovtâ ive verd.
Kirkko pyytää anteeksi saamelaisilta Turun tuomiokirkossa torstaina
Suomen evankelis-luterilainen kirkko esittää virallisen anteeksipyynnön saamelaisille Turun tuomiokirkossa torstai-iltana. Arkkipiispa Tapio Luoma kertoi asiasta maanantaina alkaneen kirkolliskokousviikon avauspuheessa. – Kirkon elämän ja toiminnan ohjaava ihanne, anteeksiantamus ja armo, on tällä viikolla erityisellä tavalla esillä, kun torstai-iltana kokoonnumme Turun tuomiokirkkoon.
Avveel já Aanaar kooskân keččâleh uđđâ bussilinjá pargomađhâšeijei várás
Uđđâ bussivuáru palvâličij eromâšávt pargomađhâšeijeid, kiäh ääsih Avelist já pargeh Aanaar kirkkosiijdâst. Aanaar markkânist láá ennuv stuorrâ pargoadeleijeeh. Aanaar kieldâ lii Suomâ vijđásumos já hástun lii, ete pargomađhâšeijeid palvâleijee almolâš jotolâh váilu kyevti puoh stuárráámus siijdâ kooskâst. Tááláš bussivuáruin ij peesâ Avelist Anarân iđedist ige maassâd Avelân innig eehidpeeivi pargo maŋa. Nubij kulij, ađâi Anarist Avelân, pargomađhâšem luhostuvá bussijn.
Anarâškielâ iäláskitmân uđđâ mohtâ Amazonia kuávlu algâalmugijn
Náguskirjetotkee Bianca Benini-Morottaja verdid tutkâmušâstis kyevti uhkevuálásii algâaalmugkielâ, apurinã- já anarâškielâ, kielâiäláskittem. Sun čáálá náguskirje Tuurku ollâopâttâhân. Amazonia kuávlust Brasiliast Purus-juhâriddoin ässee Apurinã-čeerdân kuleh suulân 10 000-20 000 jesânid, mut kielâsárnooh sist láá tuše suulân love prosenttid.
The secret of Arctic 'survival parenting'
The secret of Arctic 'survival parenting' (Image credit: Paadar Images) For centuries, Sámi reindeer herders have used a unique parenting philosophy to prepare their children for survival in the Arctic. Here's what we can learn from them.
Show More
loading
Actions
Is this you?
As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.Get in touch with Suvi Pilvi
Contact Suvi Pilvi, search articles and posts on X, monitor coverage, and track replies from one place.
Learn more about Muck Rack