Is this you? As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.
Claim your profile
Articles by Vesa Toppari
Nuottaus on koko yhteisön perinne Sevettijärvellä
Sevettijärven kylällä on käytössään yhteinen nuotta, jolla koululaiset pääsivät tällä viikolla oppimaan kolttasaamelaisten perinnekalastusta. Sevettijärven koululaiset ovat valmiina järven rannassa aamuvarhain. Kokonainen koulupäivä on varattu nuottaukselle. Sevettijärveläisillä on yhteinen nuotta, jota yhteisö voi käyttää halutessaan. Verkko laitetaan järveen kahta venettä käyttäen, minkä jälkeen se vedetään yhdessä rantaan. Tänä kesänä nuotta on päässyt käyttöön neljä kertaa.
Nuâttmõš lij puõlvvõõǥǥi õhttsaž šõddmõš Čeʹvetjääuʹrest
Čeʹvetjääuʹr škooulpäärna leʹjje valmmšen jäuʹrr-reeddast juʹn ääiʹjeld tueʹlää. Škooulpeiʹvv leäi nuâttmõõžž vääras vaʹrrjum. Čeʹvetjääuʹr sijddniiʹǩǩin lij nueʹtt, koon õutstõs peäss teʹl täʹl ââʹnned õõutsââʹjest. Tän ǩieʹzz ääiʹj Čeʹvetjääuʹrest leät nuâttam neellj vuâra. Škooulneeʹǩǩ pieʹsse nueʹtted. Kueʹllšiiʹli Tauno Porsanger da Juha Feodoroff lie nuâttam päʹrnnpoodd rääʹjest da suännai miõlâst lij miârkteei mättʼted tõn nuõrbid še.
Saamenmaan ilmasto on pian kuin Jyväskylässä
Ilmastonmuutos voi hävittää palsasuot Saamenmaalta, ja puustoraja nousee ylemmäs tuntureille. Ennusteissa keskilämpötilat ovat pian samat kuin Jyväskylän korkeudella. Kevon tutkimusaseman asemajohtaja Otso Suominen kävelee Skalluvaaran poronerotusaitojen ohi palsasuokummulle Utsjoen Vaisjängällä. Palsat ovat ikiroudan synnyttämiä, ytimeltään jäässä olevia jättimäisiä turvekumpuja. Päästyään palsan päälle Suominen mittaa sulan maakerroksen paksuuden rautaisella mittakepillä.
Sámi dálkkádat lieggana ja balssat suddet
Balsajeakkit suddet go dálkkádat lieggana. Maiddái muorrarádjá sirdašuvva ain badjelabbui duoddariidda. Sámis sáhttáge leat farga seamma go Mátta-Suomas. Mášenjietna lohká ášši. Muhtun feaillat sáhttet šaddat, muhto mii joatkit dán bargoreaiddu buorideami.Loga lasi. Geavu dutkanstašuvnna jođiheaddji Otso Suominen vázzá hárjánan lávkkiiguin Skállovári bigálusáiddi meattá Váišjeakki balssaide. Doppe son mihtida suttes eatnama balssa alde ruovdestákkuin.
Etta lumoutui Utsjoesta: ”Löysin mun tyypit”
Rap-artisti Etta esiintyi Utsjoen lumo -festivaalilla ensimmäistä kertaa omilla juurillaan. Hänen isoisoäitinsä oli Utsjoelta. Keikka oli Etalle emotionaalinen. Paikalliset ottivat hänet lämpimästi vastaan. Matkan myötä syntyi idea biisistä, jossa käytetään isoisän serkun saamenkielistä laulua. Etta on Suomen menestynein naisräppäri. Keväällä hän osallistui UMK:hon ja kertoi juuristaan. Rap-artisti Etta, Emmilotta Kanth lumosi yleisön Utsjoen lumo -festivaalin lavalla juhannuslauantaina.
Etta váibmu dievai Ohcejogas: ”Gávdnen iežan olbmuid”
Suoma bivnnuhamos nissonráppár Etta, Emmalotta Kanth šearrái mihcamarlávvardaga Ohcejohka šearrá -festivála lávddi alde. Dát konsearta ii lean sutnje dego buot earát. Son lei dál vuosttas háve iežas máttuid guovllus. Mielde son lei váldán eatnis ja vieljaidis. – Dát lea olles mu bearrašii stuorra ášši ahte bovdejuvvojin deike din doaluide, dajai Kanth lávddi alde ja njuorrasii. Kanth máttaráhkku Jumbál-Káre, Kaarin Högman lei Ohcejogas eret.
Esa Karpoff kävi kalastamassa Norjassa ja päätyi tietämättään salakuljettajaksi
Norjan tullin epäselvä ohjeistus aiheutti hämmennystä kalastajien keskuudessa. Tulli kielsi itse pyydetyn lohen, taimenen ja raudun tuonnin, mutta perui päätöksensä Ylen selvityksen jälkeen. Makean veden kalojen tuonti on jälleen sallittua. Sen sijaan merikalan tuontia Norja on kiristänyt salakuljetuksen vuoksi. Norjan tulli on aiheuttanut hämmennystä kalaturistien keskuudessa.
Guoli buktin Norgga rájá rastá jorbbodahttii guolásteddjiid
Norgga tuollu dagahii moivvi guolleturisttaid gaskavuođas. Turisttaide, geat áigo mannat Norgii guolástit biddjui gielddus, man mielde sis ii livčče lean lohpi buktit rájá badjel fas Supmii ieš bivdojuvvon sáivačáhceguoli, dego dápmoha, luosa dahje rávddu. Tuollu dulkui njuolggadusaid čavgadabbot, go lei dárbu. Norggas fitnet jahkásaččat máŋggat suopmelaččat guolásteamen. Okta sis lea ohcejohkalaš Esa Karpoff, guhte fitná máŋgii jagis Davvi-Norggas guolásteamen.
Molsugo rievssat šat ivnni, šaddetgo šat sarridat? Heahtá skuvlalaččat smihtte prošeavttas earret eará birasrievdamiid
Heahtá skuvllas ja girjerájus leat dál seinniin plakáhtat, mat leat loahppaboađusin prošeavttas, mas dutkit ja árbečeahpit barge ovttas mánáiguin báikkálaš lundui guoskevaš fáttáiguin. Ovcci jahkásaš Matias Näkkäläjärvi lei rievssat-joavkkus. Jurdagiin leat áitagat boahtteáigái ja dat leat girjejuvvon sin plakáhtii. – Rievssat sáhttá jávkat oalát ja šaddat áitatvuložin. Molsugo rievssat boahttevuođas suodjeivnni?, lohká Näkkäläjärvi plakáhtas.
Kuvat näyttävät tuhon: kauppa paloi maan tasalle Inarin Näätämössä
Tuhoutuneen Nord1 -Marketin kuljessä on toinen kaupparakennus, joka selviytyi ehjänä kuin ihmeen kaupalla. Ilmakuva palaneesta kaupparakennuksesta Näätämössä Inarissa. Kuva: Vesa Toppari / Yle Inarin Näätämössä sijaitseva Nord1-Market tuhoutui täysin tulipalossa lauantai-iltana. Yrittäjä Juha Kekäle arvioi Iltalehdelle, että vahingot ovat miljoonia euroja. Poliisi tutkii palon syttymissyytä, mutta ei toistaiseksi epäile asiassa rikosta.
”Suottâsumos lii, ko piäsá čuoigâđ – tiäđust-uv”
– Tot vaiguttij ennuv, ko muu iänui lii uccen muu ahasâžžân čuoigâm, te mun-uv algim, Nils-Piera Ruotsala muštâl tast, mii movtijditij suu čuoigâđ. Nils-Piera Ruotsala lii hárjuttâllâm čuoigâm tuođâlávt eskin moonnâm keesi rääjist. Tääl Ruotsala hárjuttâl eromâšávt Hopeasompa-kištoi várás, moh tuállojeh čuávuvâžžân Ristijäävri Saukkoväärist 20.–22. njuhčâmáánu. Hopeasompa-čuoigâmkištoh láá iänááš uáivildum nuoráid. Toho peesih kištottâllâđ 16– já vuálá 16–ihásiih nuorah ubâ Suomâst.
Go Vilma Logje gietkkadii mánás, orui dego máttut livčče vuhtodan - gietkamiid duddjon lea jávkamin, dadjá duojár
Vilma Logje doalada salastis vuollái jahkásaš Niiles Ánte. Ovdal go lei oba áhpeheapminge, sus lei niehku mii guoská mánáid. – Áli leamašan dakkár jurdda, ahte jus goasnu oaččun máná, háliidan sutnje gietkama. Dat buvttii dakkár dorvvu jurdaga, muitala Logje. Son muitalii iežas ustibii, Reetta Tornensisii, ahte sus lea miella duddjot gietkama. Soai ovttas dutkkaigga áššiid ja Tornensis attii sutnje olu dieđuid gietkamiin. – Dat lei dego ustitguoktá oktasaš mátki.
Jyrki 69 muuttui Lapin gootiksi, joka löytää Jeesuksen Utsjoen luonnosta
The 69 Eyes -yhtyeen solisti Jyrki 69 on myös Utsjoen seurakunnan teologiharjoittelija Jyrki Linnankivi. Pohjoinen kyläelämä viehättää tulevaa pappia. Teologiharjoittelija Jyrki Linnankiven sormi liukui alas seurakuntien listaa. Oli lokakuu 2025 ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan maisteriopiskelijoiden piti löytää itselleen harjoittelupaikka. Linnankiven suunnitelma oli selvä: hän jäisi Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan.
Rocknástti mielas Ohcejoga searvegoddi lea ovdagovva
Teologahárjehalli Jyrki Linnankivi guovlladii diibmá hárjehallanbáikkiid listtu. Son studere Helssega universitehtas teologalašdieđagottis magisttar oahpuid. Daid várás fertii gávdnat hárjehallanbáikki. Sus lei čielga plána, báhcit Helsset guvlui muhto hárjehallanbáikkit eai lean fállun. Linnankivi geahčastat darvehii listtu loahppageažis juoidá. Alfabehtalaš ortnega maŋimužžan lei Ohcejohka ja Suoma davimus searvegoddi. Dat dego čagalduhtii jurdagiid. – Riŋgejin muhtun oahppásiidda ja skihpáriidda.
Saamelainen joikaaja ja Big Band konsertoivat yhdessä - orkesteri seuraa nuotteja, joikaaja vetää ulkomuistista
Saamelainen perinteinen joiku ei seuraa nuotistoa, ei seuraa karesuvantolainen kokenut artisti Ingá-Máret Gaup-Juusokaan. Nyt kuitenkin edessä oli Oulu All Star Big Bandin ja Ingá-Máret Gaup-Juuson yhteiskonsertti. Uusi levy Davvi Oktavuohta - Pohjoinen Yhteys -julkaistiin saamelaisten kansallispäivänä, 6.2. Orkesteri ja artisti eivät tavanneet ja harjoitelleet montaakaan kertaa etukäteen livenä. Joiku on vanhin Euroopassa elossa oleva vokaalimusiikkikulttuurin laji.
Big Band čuovvu nuohtaid vai čuodjá čábbát - Ingá-Máret Gaup-Juuso juoigá sin fárus nuohtaid haga, luonddugovaid vehkiin
Sámi árbevirolaš luohti ii čuovo gárvvisin čállojuvvon nuohttaminstariid, dan ii daga gárasavvonlaš juoigi Ingá-Máret Gaup-Juusoge. Ii, vaikko galgá Oulu All Star Big Bandain doallat stuorra konseartta álbmotbeaivve Oulus. Sii almmustahttet seamma beaivve Davvi Oktavuohta - Pohjoinen yhteys -skearru. – Soaitá leahkit maiddái issoras, ahte mun in čuovo nuohtaid, bohkosa Gaup-Juuso. Diđolaš son goit ferte leat vaikko nuohtaid ii čuovoge. – Dat lea goit orkeasttar ja sii čuvvot nuohtaid.
Kaksi mahtisukua nousee esiin Inarin matkailubisneksessä - näin sitä heidän mielestään pitäisi kehittää
Inarin kunnan matkailu kasvaa ennätystahtia, ja matkailutuloja kertyy enemmän kuin koskaan. Paikalliset perheyritykset ovat nousseet merkittävään rooliin. Katso videolta, millaisia ajatuksia kahdella merkittävällä yrittäjäperheellä on Inarin matkailusta ja sen kehittämisestä. Video: Vesa Toppari / Yle Inarin matkailu kasvaa voimakkaasti, ja majoitusmäärät ovat rikkoneet ennätyksiä. Kasvun vetureina ovat paikalliset yrittäjäperheet Mari ja Jouko Lappalainen sekä Tommi ja Tuomas Lappalainen.
Saamelainen käsityö taipuu serkusten käsissä moneen: leopardikuosinen puku sai perinteiset koristeet
Pohjoisin jääkiekkoseura edistää yhteisöllisyyttä - nyt tähtäimessä arvostettu vuoden seuratunnustus
Tunturi-Kiekko on Jääkiekkoliiton ehdokas vuoden urheiluseuraksi. Inarin ja Utsjoen ylpeys tarjoaa monipuolista toimintaa kaikenikäisille laajalla Lapin alueella. Suomen pohjoisin jääkiekkoseura Tunturi-Kiekko (Tu-Ki) on Suomen Jääkiekkoliiton ehdokkaana vuoden urheiluseuraksi. Eri lajien järjestöt valitsevat ehdokkaansa, joiden joukosta Urheilugaalan raati valitsee kolme finaaliin vuoden urheiluseuraksi.
Tággáár lii Suomâ tavemus jieŋâskiärruservi, mii liihât ulmuid vijđáht
Tunturi-Kiekko lii Suomâ jieŋâskiärulito iävtukkâssân ive valastâllâmservin. Servi fáálá tooimâid vijđes kuávlust tavveen maaŋgâ ahasijd ulmuid. Suomâ tavemus jieŋâskiärruservi Tunturi-Kiekko ađai Tu-Ki lii Suomâ jieŋâskiärulito iävtukkâssân ive valastâllâmservin. Jieškote-uv šlaajâi ornijduvah väljejeh iävtukkâsâidis, main raati väljee kulmâ finalist iävtukkâssân valastâllâmgaalan ive valastâllâmservin.
Rijjâtátulâš puáhtá leđe kuávdáš roolist kááijumpargoin - maaŋgah tuáimeeh hárjuttâllii oovtâst Suálučielgist
Moonnâm oho loopâst virgeomâhááh, rijjâtátuliih já äššitobdeeh lijjii čokkânâm Suáluičiälgán kááijumpalvâlemseminaarin. Oovtâst hárjuttâllâm jyehi ive lii tehálâš maaŋgâ-uv suujâst. – Laapi kuávlu jiešvuođah láá, ete tot lii häärviht asâttum, láá kuhes kooskah já pirrâ ive lii viehâ koolmâs. Virgeomâhâšresursij meeri lii räijejum já távjá tarbâšuvvoo meid rijjâtátulâš toorjâ pargoi tipšomist, muštâl Jari Pirnes, Laapi pyereestvaijeemkuávlu vuosâtipšo ovdâsvástádâstuáhtár.
Huippukokki nauttii hurjasta sienisadosta: tekee sienistä jäätelöä, joka muuttuu lakritsin makuiseksi
Inarin erinomainen sienivuosi on saanut huippukokki Heikki Nikulan keräämään kymmenen korillista herkkutatteja, matsutakeja ja mustavahakkaita. Sienien perinteisten valmistustapojen paistamisen, keittämisen ja muhennosten lisäksi Nikula valmistaa herkkutateista jäätelöä. Tapa on peruja ajalta, jolloin hän työskenteli sienijäätelöä jälkiruokana tarjoilleessa ravintolassa. Jäätelön lisäksi jälkiruokaan kuuluivat pettukakut, metsämarjat ja kuusenkerkkägranita.
Saariselältä paljastui kantarellien eldorado - Pirjo Valikainen teki sienistä jauhetta, jotta säilytystilat riittävät
Inarilainen Pirjo Valikainen iloitsee siitä, että Pohjois-Lapissa on meneillään runsas sienivuosi. Valikainen on kerännyt tänä syksynä useita kymmeniä litroja kantarelleja, kun viime vuonna määrä oli pari litraa. Hän on saanut saaliinsa Saariselän Kiilopään alueelta. – Kantarelleja on tänä vuonna erikoisen paljon, ja olen löytänyt uusiakin paikkoja. Naisen sienisaalis on kokoluokaltaan jo sellainen, että hänen säilytystilansa uhkasivat loppua.
Illu, mokta ja gatnjalat - dákkár lei Ijahis idja -festivála dán jagi
Suoma Sámi stuorimus musihkkadáhpáhus Ijahis idja -festivála ordnejuvvui mannan vahkkoloahpa Anáris. Arvves dálkkis fuolakeahttá festiválas ledje sullii 2 400 olbmo. Dán jagi festiválas galledeaddjimearri lei goittotge masá goalmmádasa uhcit go diibmá. Festivála buvttadeaddji Oula Guttorm árvala sivvan dan, go dán vuoro mánáid- ja nuoraidbeaivvi eai bastán ordnet. Ijahis ija prográmma geasuhii goit viidát go striima bokte dan čuvvo 3 100 olbmo. Dá oainnat vel lasi govaid festiválas.
Kun aurinko ei laske, muslimi Ida Sonko ei voi rukoilla Saamenmaalla kuten uskonto vaatisi.
Auringonnousu- ja lasku ovat tärkeitä islamin rukousajoille. Saamenmaan valoisat yöt tekevät rukousaikataulujen seuraamisesta haastavaa. Teksti:Suvi King Kuvat:Vesa Toppari Teksti:Piibe Aikio Gambialaisen Ida Sonkon uudessa kotikylässä on yötön yö, eli aurinko laskee vasta heinäkuun puolen välin jälkeen. Sonko on muslimi, eikä hän voi seurata auringon liikkeitä tavallisesti auringonnousuja ja -laskuja noudattelevien islamin päivittäisten rukousten ajoittamiseksi.
Go beaivi ii luoitte, de muslima Ida Sonko ii sáhte rohkadallat Sámis dego osku gáibidivčče
Gambialaš Ida Sonko ođđa ruovttugilis Anáris beaivváš ii luoitte guđa vahkkui. Dat váikkuha isláma rohkosiid áigetávvaliide, mat čuvvot beaivváža loktaneami ja luoitima. Rohkosgohččun skájiha guovdu bargobeaivvi telefovnna áppai ja Sonko luoitila gieđas čáhcegievnni ja basaldaga Anára Nuoraid- ja luonddumátkeguovddážis Vasatokkas. Isláma oahpuid mielde beaivvi vihtta bákkolaš rohkosa čuvvot beaivváža luoitima ja badjáneami, ja muđuige čuovgga ja suoivaniid ritmma.
Koskien kuohuja, kimaltelevia järviä, vihreyttä ja vehreyttä - tutustu seitsemään luontokohteeseen eri puolilta Suomea
Tänään vietetään Suomen luonnon päivää. Yksi päivän teemoista on lähiluonto, eikä luonnosta nauttiakseen aina tarvitse mennä kauas. Lähde matkalle monimuotoiseen luontoon.
Erakko Veikko Paltto taittaa 350 kilometrin matkan rokotukseen kelkalla ja mökkinaapurin autolla - iso osa ikäihmisistä jää rokotusmatkakorvausten ulkopuolelle | Yle Uutiset | yle.fi
Matkasta tunti taitetaan moottorikelkalla ja sitten mökkinaapurin auton kyydissä. Nykyisen sairausvakuutuslain mukaan Kela ei korvaa matkoja rokotukseen, mutta asiaan on tulossa muutos. Silti suuri osa Lapin ja koko maan jo rokotetuista ikäihmisistä jää tämän etuuden ulkopuolelle.
Doaimmaheaddjiguoktás: Ná lei raporteret Davviriikkaid vuosttaš koronaviruseahpádusas - historjjálaš beaivi lei lávki ođđa normálii
24.1.2020 Yle váldoođassáddagis doaimmaheaddji Linda Tammela muitalii lágideaddji Marjukka Havumäkii dalá dili njuolgga Avvila dearvvašvuođaguovddážis, gos lei Suoma vuosttaš koronaviruseahpádus. Govva: Yle Kánske juohke doaimmaheaddji niehku lea beassat raporteret beaivvi stuorámus ođasdáhpáhusas báikki ala. Munnuide dat dáhpáhuvai 24.1.2020. Beaivi ii lean álgage áibba dábálaš, dasgo leimme nuppi sivas ráhkkanan vuolgit bargoreisui juo iđđes árrat.
Koneet pysähtyvät ja kullankaivajan ammatti katoaa, mutta elinkautiset pysyvät Lemmenjoella - Raimo Kanamäki: "En lähde kuin raudoissa tai laudoissa"
Koneellisen kullankaivuun loppu Lapin Lemmenjoella on erään aikakauden päätöspiste, mutta samalla kertaa monelle Lemmenjoen elinkautiselle paluu lähtöpisteeseen. Moni on aloittanut intohimoja herättävän Lapin kullan jahtaamisen ensin lapiopelillä, ja aikoo palata samaan työhön nyt, kun kaivinkoneiden myllyt pysähtyvät. Samalla kullankaivu ammattina on kuitenkin katoamassa, sillä lapiolla ei leipää tienata. – Nyt se jää harrastukseksi.
Eamiálbmotfilmmat čohkkejedje olbmuid oktii - geahča govaid Skábmagovain
Skábmagovaid muohtateáhteris gehčče lávvardaga Sámi filmmaid 17 ceahki buollašis. Govva: Vesa Toppari / Yle Eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat lágiduvvui dál 22. geardde. Dása leat čohkken logemat gova festivála lávvardatbeaivvis. Govva: Vesa Toppari / Yle Elle-Máijá Tailfeathers bálkkašuvvon filbma Rumaš muitá go máilbmi rahtasii čájehuvvui Skábmagovain lávvardaga sámekulturguovddáš Sajosis. Tailfeathers muitalii filmmas oanehaččat ovdal čájáhusa. Áslat Holmberg láidestii.
“Tuntuu kuin sinua kuristettaisiin, mutta et voi itse tehdä mitään” - saamelaisen Anders Sunnan protestitaide kumpuaa oman elinkeinon ja identiteetin puolustamisesta | Yle Uutiset | yle.fi
Anders Sunnan tuorein taideteos on nähtävillä Rovaniemen taidemuseo Korundissa. Teos on nähtävillä Rovaniemellä, Korundin ulkoseinällä. RovaniemiKulttuuritalo Korundin varastohuoneessa maalinkatku on pistävä. Kuulet vain spraymaalin suhinan ja katseen vangitsee saamelaistaiteilija Anders Sunnan maalaama raju teos, jossa pääosassa on pakkopaitaan puettu saamelaisnainen. Protestitaiteilija Sunnan teos on nähtävillä tästä viikosta eteenpäin Rovaniemen taidemuseon Korundin seinällä.
Show More
loading
Actions
Is this you?
As a journalist, you can create a free Muck Rack account to customize your profile, list your contact preferences, and upload a portfolio of your best work.Get in touch with Vesa
Contact Vesa, search articles and posts on X, monitor coverage, and track replies from one place.
Learn more about Muck Rack