Minna Knus-Galán

Noin kuusi vuotta sitten helsinkiläinen Arttu Lampinen odotti kuolevansa pian. Hän oli juuri saanut aggressiivisen maksasolusyöpädiagnoosin. Lääkärit kertoivat, että Lampinen ei voi parantua. Hänet lähetettiin palliatiiviseen hoitoon, jonne menevät parantumattomasti sairaat potilaat. Lampisen syöpä todettiin loppuvuodesta 2019. Tappava diagnoosi käynnisti tapahtumasarjan, joka lopulta pelasti Lampisen hengen. Ratkaiseva hoito tapahtui ulkomailla, Arttu Lampisen itsensä maksamana ja järjestämänä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Voiko tämä olla totta? Se oli ensimmäinen kysymys, joka tuli mieleen, kun tutkimme syöpien elossaoloennusteita. Ne osoittavat, miten moni potilaista on elossa viiden vuoden päästä diagnoosin saamisesta. Tiedossa oli jo etukäteen, että keuhkosyöpään sairastuneet kuolevat Suomessa aiemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Meille tuli yllätyksenä, miten monessa muussa syövässä tilanne oli sama.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Suomessa käytetään uusia immuno-onkologisia syöpälääkkeitä selvästi vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. Ruotsin terveystalousinstituutin mukaan Suomi on IO-lääkkeiden käytössä Euroopan häntäpäätä. Tutkijoiden mukaan IO-lääkkeiden vähäinen käyttö voi osittain selittää sitä, että syövän hoitotulokset ovat jääneet Suomessa muista Pohjoismaista jälkeen.