Valtteri Mörttinen

Minuun jäi pysyvät jäljet, kunkasvoin nuoruuteni ruskeana lapsena valkoisessa maailmassa. Tietoisuus omasta poikkeavuudesta ympäristöön nähden on ollut läsnä niin kauan kuin ylipäätään muistan. Se ei tullut minään oivalluksena yhtäkkiä, vaan pienetkin lapset ovat hyvin intuitiivisia ja ymmärtävät paljon enemmän kuin aikuiset yleensä luulevat. Se sai minut esittämään kysymyksiä, ja näistä asioista keskustelimme vanhempieni kanssa kotona usein.

Häpeän syvästi omaa nuoruuden käytöstäni. Minulla oli hyvin kiivas temperamentti, ja olin monissa asioissa ehdoton. Eivätkä nuo ominaisuudet täysin ole väistyneet, mutta kyllä ne iän myötä helpottavat. Luulin itsestäni liikoja, kun kieltäydyin useista työtarjouksista, koska kuvittelin olevani mukana UMK:ssa. Pyrin sinne jo pari vuotta sitten tähdätäkseni viime vuoden Euroviisuihin.

Valtteri Mörttinen 07/02/2023 Itähelsinkiläinen urbaanin taiteen elävä legenda on ehtinyt 46 vuoden ikään ja käynyt matkalla läpi asunnottomuuden sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Parhaillaan hän kirjoittaa kolmea uutta kirjaa. Kolme edellistä ovat jo kaupoissa. Puhoksen Kummisetä-baarin takapöydästä kättään heilauttaa tutun näköinen mies punaisessa pipossa. Kirjailijalla on parhaillaan vapaapäivä. Mies punaisessa pipossa, Seppo Kalervo Lampela, on aina kavereiden kesken Kale.